Saamelaistietoa opetukseen Saamelaiset Suomessa Inari Saamelaiskäräjät

Inarinsaamelaiset

Inarinsaamelaiset ovat ainoa saamelaisryhmä, joka asuu perinteisesti vain yhdessä valtiossa ja yhden kunnan alueella. Kun muut saamelaiset ovat eri syistä johtuen vaihtaneet asuinpaikkaansa, ovat inarinsaamelaiset ainakin koko historiallisen ajan asuneet aina samassa paikassa, Inarijärven ympäristössä. Heihin sopii nimenomaisesti saamelaisen kirjailijan Johan Turin lause: "Meistä ei ole kuultu, että me olisimme tulleet tänne mistään."

Inarinsaamelaisten identiteetti erottaa heidät suomalaisten lisäksi myös muista saamelaisista, pohjois- ja kolttasaamelaisista, vaikka he samaistuvatkin saamelaisiin yleensä. Oman ryhmän merkkejä ovat ennen muuta kieli, asuinseutu, sukutietoisuus ja vaatetus.

Kieli

Kielellisesti inarinsaamelaiset kuuluvat saamen itäisiin kielimuotoihin, vaikka heille on helpompaa ymmärtää läntisiin kielimuotoihin kuuluvaa pohjoissaamea kuin itäisiin kieliin kuuluvaa koltansaamea. Itse he käyttävät sanaa ´kieli´ ilmaisemaan murteiden tai kielimuotojen välistä eroa: anarâškielâ, inarinkieli.

Ero muihin saamen kieliin on niin suuri, että naapurikieltenkin ymmärtäminen vaatii totuttelua. Sen vuoksi esimerkiksi yhteinen opetus ja oppimateriaali muiden saamelaisryhmien kanssa ei tule kysymykseen.

Väestö ja kielenpuhujat

Inarinsaamen kielen puhujien määrä on aina ollut pieni, vain muutamia satoja. Nykyisin heitä on saamelaiskäräjien tilaston mukaan n. 300. Saamelaiskäräjävaaleissa 2003 äänioikeutettuja inarinsaamen ensiksi oppineita oli 269. Mutta kun mukaan luetaan ne saamelaismääritelmän mukaiset inarinsaamelaiset, joiden vanhempi tai yksi isovanhemmista oli ensimmäisenä kielenään puhunut inarinsaamea, äänioikeutettujen määrä on tietysti paljon suurempi.

Inarinsaamen kielen ongelma on pienelle kieliryhmälle tyypillinen: osaavia ja aktiivisia ihmisiä on vähän. Sama ihminen joutuu olemaan poliitikko, opettaja, toimittaja, kulttuurityöntekijä, lakimies, taiteilija, kielentutkija, lastenhoitaja, nuorisotyöntekijä jne.
Opetusta vaivaa kaikilla opetuksen tasoilla suuri pula oppimateriaaleista ja opettajista. Materiaalin tekijöitä on vähän mutta tilanne on paranemassa.

Koulutus

Inarinsaamea alettiin opettaa peruskoulun yläasteella tuntiopetuksena v. 1976. Inarin kunta perusti opettajan viran inarinsaamen opetusta varten v. 1986. Eri aineiden saamenkielinen opetus alkoi v. 2000.
Nykyisin inarinsaame on opetussuunnitelman mukaan sekä vieraana kielenä että äidinkielenä perusopetuksessa ja lukiossa. Ylioppilastutkinnossa on inarinsaamen kokeen voinut suorittaa sekä äidinkielessä että vieraana kielenä vuodesta 1998 lähtien. Saamelaisalueen koulutuskeskus, joka on toisen asteen oppilaitos, järjestää kursseja inarinsaamessa.

Yliopisto-opetuksessa on mahdollista suorittaa maisteriopinnot Oulun yliopiston Giellagas-instituutissa. Lisäksi inarinsaamen kursseja järjestetään etäopetuksena.

Kirjallisuus

Inarinsaameksi on ilmestynyt kauno- ja lastenkirjallisuutta käännöksinä ja inarinsaameksi kirjoitettuna joitakin kymmeniä kirjoja. Marja-Liisa Olthuisin kirjoittama kirja Njobžâvääri pessijâšmarkkâneh (Nallevaaran pääsiäismarkkinat) on saanut kansainvälisen IBBY-palkinnon 2008 (The International Board on Books for Young People).

Inarinsaamen kielen yhdistys

Vuonna 1986 perustettiin Inarinsaamen kielen yhdistys, Anarâškielâ servi ry. Sen tehtävänä on edistää inarinsaamen kieltä kielipesä-, lehti- ja julkaisutoiminnalla sekä tiedonvälityksellä. Yhdistyksen virallinen kieli on inarinsaame ja kaikki toiminta tapahtuu tällä kielellä.

Inarinsaamen kielen yhdistyksen perustama inarinsaamen kielipesä Kielâpiervâl aloitti toimintansa 1997. Sen tarkoituksena on omaksuttaa alle kouluikäisille lapsille inarinsaamen kieltä. Kielipesätoiminnan ansiosta voitiin Inarin ala-asteella aloittaa opetus inarinsaamen kielellä.
Anarâškielâ servi on julkaissut alusta lähtien Anarâš-nimistä lehteä, joka tosin rahoituksen vähyyden vuoksi ilmestyy vain 3-5 kertaa vuodessa. Lehti pyrkii helppolukuisen kielen ja kiinnostavien aiheiden avulla herättämään kiinnostusta inarinsaamen kielen käyttöön. Yksi lehden vuosinumeroista ilmestyy kalenterina.

Inarinsaamen kielellä ilmestyi 2007-2011 myös nettilehti Kierâš, joka ilmestyi kerran viikossa sekä sähköisessä muodossa että paperiversiona.

Asema lainsäädännössä ja hallinnossa

Muutamissa säädöksissä inarinsaamelaiset mainitaan erikseen. Tällaisia ovat Saamen kielilaki (2004) ja Laki Kotimaisten kielten keskuksesta.
Perusopetuksen ja lukion Opetussuunnitelman perusteet -asiakirjoissa inarinsaamen kielellä on äidinkielen ja vieraan kielen asema.
Saamelaiskäräjien työjärjestyksessä inarinsaamen kielellä on samanarvoinen asema muiden saamen kielten kanssa.
Euroopan neuvoston ministerikomitea suositti v. 2004 alueellisia kieliä tai vähemmistökieliä koskevan eurooppalaisen peruskirjan soveltamisesta Suomessa, että Suomi "ryhtyy erityisesti välittömiin toimenpiteisiin varmistaakseen vakavan häviämisvaaran alaisena olevien inarin- ja koltansaamen kielten elinkelpoisuuden".

Kieli säilyy

Inarinsaamen kieli ja kulttuuri oli vielä muutama vuosikymmen sitten vakavan häviämisuhan alla. Inarinsaamelaiset ovat kuitenkin saaneet kulttuuritahdollaan kehityksen kääntymään ja kielen elpymään.
Osaltaan elpymiseen on vaikuttanut myöskin viimeaikainen statuksen paraneminen saamelaisyhteisössä ja suomalaisen kulttuurielämän tuntuva tuki.
Inarinsaamelaiset näkevät myös, että merkittävin rooli kielen ja kulttuurin säilymisessä on heillä itsellään. Kieli säilyy, kun sitä käytetään.

Kuvat: Ilmari Mattus