Kertomaperinne ja kirjallisuus | Mainâstem já kirjálášvuotâ | Máinnasteapmi ja girjjálašvuohta | Mušttlummuš da ǩeʹrjjlažvuõtt

Saamen kielillä on vahvat kertomaperinteen juuret. Kirjoitettua saamen kieltä on voinut lukea enemmässä määrin vasta 1900-luvulla. Seuraavien linkkien takaa löytyy tietoa pohjoissaamenkielisestä kirjallisuudesta, inarinsaamenkielisestä kirjallisuudesta ja kolttasaamelaisesta kirjallisuudesta. Saamenkielisestä kirjallisuudesta voit lukea myös Kirjasampon sivulta Saamelainen kirjallisuus Suomessa. Sivulla esitellään muun muassa suomeksi kirjoitettuja saamelaisuutta käsitteleviä teoksia.

Tehtäviä | pargopitáh | barggut | tuâj

 s   0-2 luokkalaisille

 s   3-6 luokkalaisille

 s   7-   luokkalaisille

 1.  Tutkikaa saamelaismuseo Siidan sivustoa Staalon ja maahisten maa. Kuunnelkaa sivulta löytyvä tarina ja tehkää sivun tehtäviä. sss

 

 2.  Kuunnelkaa ja lukekaa Satuja ja tarinoita Kuáti.fi-sivustolta. ss

 

 3.  Lukekaa saamelaisesta kertomaperinteestä saamelaismuseo Siidan sivulta. Minkälaisiin ryhmiin saamelainen kertomaperinne voidaan jakaa? Mistä taruolennoista saamelaiset tarinat usein kertovat? ss

 

 4.  Tutustukaa Luontoon.fi -sivustolta saamelaisten maailmankuvaan ja mytologiaan. Minkälainen luontosuhde saamelaisilla on? Miten shamanismi ja noidat esiintyvät saamelaisten mytologiassa? Mitä taruolentoja artikkelissa mainitaan? Etsikää lisää teitoa Ukosta ja Akasta hakusanoilla äijih ja ákku. Tehkää ukosta, akasta ja seidoista posterit. ss

 

 5.  Omin sanoin - kirjoituksia vähemmistökielten kirjallistumisesta on Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisu. Tutustukaa Suomen eri vähemmistökielten kirjallistumiseen pareittain tai pienissä ryhmissä. Esitelkää artikkelit ja pohtikaa, mitä yhteistä kielten kirjallistumisessa on. Minkälaisia haasteita kirjallistumisen tiellä kielillä on ollut? Onko kirjallistuminen välttämätöntä? Mitä kielen kirjallistuminen merkitsee yhteisölle?

 

 6.  Lukekaa nuoren saamelaisrunoilija Niillas Holmbergin haastattelu Jano-lehdestä Saamelaisrunoilija kanavana luonnolle. Pohtikaa Niillaksen asemaa ainoana nuorena saamelaisrunoilijana. Minkälaisia haasteita hänellä mahdollisesti on? Mitä ilon aiheita? ss

 

 7.  Tutustukaa inarinsaamelaisiin sananlaskuihin. Miettikää, mitä sananlaskut saattavat tarkoittaa. Löytyykö vastaavia suomenkielisiä sananlaskuja? ss

 8.  Lukupiiriehdotus: Ann-Helen Laestadius Hei Söpö. ss

Kirjavinkkaus

Saamelaisia tarinoita on kirjoitettu muistiin myös suomeksi. Tässä muutamia kirjoja, joista löytyy saamelaiseen mytologiaan ja tarinointiin liittyviä kertomuksia.

 

Eeva-Liisa Kinnunen, 1991. Kufitarten ja staalojen mailla. Suomalaisen kirjallisuuden seura.

 

Annukka ja Samuli Aikio, 1978. Lentonoidan poika. WSOY. Kirjassa useampia lyhyitä ja perinteisiä saamelaisia tarinoita.

Leena Laulajaisen lapinaiheisia satujakirjoja, joissa useampia tarinoita:

Aurinkolintu ja kaamoksen korppi, Tammi. Keuruu 2000.

Vesilinnun sydän, Weililn+Göös. Espoo 1983.

Hopeasarvinen poro, Tammi. 2014. Valikoima kirjoista Aurinkolintu ja kaamoksen korppi sekä Vesilinnun sydän.

Elina Helander-Renvall, 2012. Auringon tytär, Mäntykustannus Oy. Tekstit suomeksi, englanniksi ja pohjoissaameksi. Kirjassa useampia lyhyitä ja perinteisiä saamelaisia tarinoita.

 

Tittamari Marttinen (toim.), Lapin satumaa. Lapin kirjallisuusseuran julkaisuja. Lapin satumaa-kirjoituskilpailun satoa.

Toimitus 2019: vastaava toimittaja Ulla Aikio-Puoskari, toimittaja Outi Paadar

Pedagoginen sisältö: Petra Kuuva

Graafinen suunnittelu ja toteutus: Eeva Mäkinen

  • Facebook Social Icon
  • Twitter Social Icon

TÄMÄN SIVUSTON MATERIAALIA ON LUPA KÄYTTÄÄ KOULUOPETUKSESSA

© COPYRIGHT SAAMELAISKÄRÄJÄT

©2018 by KANSALLISPÄIVÄ. Proudly created with Wix.com