Mielen päällä | Mielâ alne | Miela alde | Miõl âʹlnn
Kulttuurinen omiminen, Jäämeren rata ja Tenon sopimus ovat esimerkkejä tämän ajan saamelaisnuoria puhuttavista yhteiskunnallista asioista. Näiden aiheiden käsittely ja tehtävät sopivat parhaiten alakoulun yläluokille, yläkouluun ja lukioon.
Tehtäviä | pargopitáh | barggut | tuâj
s 0-2 luokkalaisille
s 3-6 luokkalaisille
s 7- luokkalaisille
Kulttuurinen omiminen
1. Lue blogista Sunnan Elle kirjoitus Feikki saamenpuku. Pohdi blokkaajan suhdetta saamenpuvun väärinkäyttöön. Mitä uutta tietoa blokkaajan teksti sinulle antoi saamelaisuudesta?
2. Lukekaa Ylen uutinen Kyse on oikeudesta maahan, kieleen ja kulttuuriin ja/ tai katsokaa Perjantai-dokkari Näpit irti saamenpuvusta. Pohtikaa pareittain ja ryhmissä, mitä Holmberg, Magga-Vars ja Valle haluavat ihmisten tietävän saamenpuvusta. Miksi ns. feikkipuvut loukkaavat saamelaisia? Onko saamelaisten loukkaantuminen oikeutettua? Mitä tarkoittaa kulttuurinen omiminen ja kulttuurinen lainaaminen?
3. Lue Helsingin sanomien artikkeli 11.12.2018 Miss Norja esiintyi Miss Universum -kilpailussa saamenpuvussa, ja saamelaiset osoittivat suosiotaan: ”Olen erittäin ylpeä”. Lue myös artikkeliin linkitetyt jutut. Pohdi, mitä kulttuurinen omiminen tarkoittaa ja miksi se ei ole hyväksyttävää. Mitä kulttuuriseen omimiseen liittyviä tuotteita tiedät? Mikä on oma suhteesi kulttuuriseen omimiseen?
4. Lue Koulukinon sivuilta teksti "Närkästynyt saamelainen" - Saamelaispuvun väärinkäytöstä ja pohdi kaverisi kanssa vastauksia tekstin lopussa esitettyihin kysymyksiin.
5. Tunnistatko sinä feikkipuvun aidosta saamenpuvusta? Mikä erottaa aidon saamenpuvun feikkipuvusta? Ota selvää. Lue myös Yle uutisten artikkeli Sajoksessa vierekkäin "feikkitakki" ja oikea saamenpuku.
6. Lukekaa Yle uutisten artikkeli Saamelaisnuorten vastaisku: Nunnuka-lai-laa-kappaleesta oma versio Ailu Vallen esittämänä. 1.6.2015. Katsokaa Ailun musiikkivideo Nunnuka-lai-laa ja laulakaa mukana.
VERSE 1
onks tääl se jääkarhu ja paljon poroja
ja molemmin puolin puuta odottavii voroja
leuku vyöllä makaamassa laavutaljalla
taskumatis erityisoikeudet maksaa maltaita
nostais maljaa heinäkenkänutukkaat jalas
pihal lapset poronpapanoita mutustaa
vaimot tekee sisnalaukkui ja lapasia
valittaa, riitelee, ja muutenki pahatapasia
ukot lähtee karkuun lynxillä kaasu pohjassa
hopeahaalarit päällä tokkaa ohjaamaan
kaadetaan salaa sudet, karhut ja ahmat
vaikka rajavartijat vieressä vahvasti vahtaa
minkäs sitä mahtaa, valtio voittaa
siks mie vain suopunki olal tunturissa joikhaan
mutta mitä sie tiiät aslakeista
ja karvalakeista ja lapintakeista oikeesti
CHORUS
nunnukalailaa, leila löi lailaa, saamelainen aina bailaa
vai oliksse sittekää niinku luulit, aijaa
ei hättää, tule kuuntelemaan, ei tiedolla ole rajjaa
VERSE 2
jääkaudest asti tääl vaikka joku sanos muuta
poroi suomen, norjan ja ruotsin puolen puuta
inarin ja pohjoissaamelaisia ja kolttia
yhteensä yheksän kieltä, riittää small talkia
meit on joka lähtöön, metässä ja kaupungeissa
kalastaa, kelkkailee tai maailmalla reissaa
lapinpuvun värit kertoo mistä kotosin
tunturissa tuulen tuiverrukses olo lokosin
kauneusihanteena luomu eikä botoxi
auringost rusketus antaa sateen kampaa kaikin mokomin
joikaamme ystäviä ja luonnon ääniä
elämän kauneutta täällä on sielulle lääniä
tietämättömyyden stereotypioiden salakaataja
luonnon monimuotosuuden puolest raatamas
kuhan se kestää, luonnonrauhan sopimuksest ilo
jaksaa byrokratiaa vastaan taskus kuivaalihaa kilo
CHORUS
nunnukalailaa, leila ja laila, saamelaista luonto paijaa
samal samanlaisii ja vähän erilaisii ku muut,
selvis paljon ku vähän kaivaa, ei tieto maksa vaivaa
x2
Frozen II -elokuva
1. Frozen II -elokuva pohjoissaameksi on ensimmäinen pitkä saamenkielinen lasten elokuva. Sen kielenä on Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa puhuttu pohjoissaame. Yle uutisoi elokuvan Hollywoodin ensi-illasta näin:
https://yle.fi/uutiset/3-11059057
Pohdittavaksi:
-
minkälainen lapsuus tai nuoruus olisi ilman omakielisiä lasten elokuvia?
-
ovatko elokuvat tärkeitä lapsille ja nuorille? Miksi?
-
mitä omakielisistä elokuvista voi oppia?
-
mitä merkitystä omakielisillä elokuvilla voi olla oman äidinkielen kehittymiseen tai menetetyn kielen takaisin oppimiseen?
-
minkälaisia positiivisia vaikutuksia omakielisillä elokuvilla on?
Tenon sopimus
1. Tutustukaa alla oleviin linkkeihin. Selvittäkää, mitä Tenon sopimuksessa on kyse. Pohtikaa, miksi Tenon sopimus on tärkeä asia saamelaisille. Minkälaisia ajatuksia sopimukseen liittyvistä toimista herää? Pohtikaa, mikä teitä koskeva oikeus olisi sellainen, jonka poistaminen saisi suomalaiset nuoret nousemaan vastarintaan.
Johdannoksi: Jouko Nikkinen, Teno, elämän virta. Tenojokilaakson maisemia ja tietoa Teno-joesta. Taustalla pohjoissaamenkielisen Jiella-yhtyeen laulu Gollejohka ‘kultajoki’.
Yle uutiset 25.7.2017: Miksi saamelaiset vastustavat uutta Tenon sopimusta? Utsjoella konsertoidaan isosti vastustuksen tueksi
Yle uutiset 2.8.2017: Tenon kalastuskiista kuumenee: Neljä paikallista kalastajaa ilmoittaa tietoisesti rikkoneensa kalastuslakia
Aslak Holmbergin artikkeli Häiriköt-päämaja -sivustolla 22.9.2017: Kapina Tenolla.
Yle uutiset 12.7.2017: Paleface tukee saamelaisia kiistanalaisissa lakikysymyksissä – “Aika häpeällinen juttu tällaisessa maassa”
Yle uutiset 20.4.2018: Muutos Tenon sopimusta koskevaan lakiin merkitsee halvempaa kalastuslupaa nuorille.
Muuta kiinnostavaa:
Saamelaiskäräjien nuorisoneuvoston tehtävä ja tiedot.
Saamelaiskäräjien Nuoriso-sivu.
Saamelaiskäräjien nuorisoneuvosto Facebookissa.
Suomen Saamelaisnuoret ry:n Twitter-tili. Päivänpolttavia keskusteluita saamelaisnuoria kiinnostavista asioista.
Jäämeren rata
1. Tutustukaa Jäämeren rata -hankkeeseen alla olevien linkkien kautta. Keskustelkaa Jäämeren radan rakentamisesta saamelaisten näkökulmasta. Miksi rataa vastustetaan? Minkälaisia kauaskantoisia muutoksia rata aiheuttaisi? Onko saamelaisten huoli aiheellinen? Mitä ajatuksia Jäämeren rakentaminen ja/tai sen vastustaminen herättää teissä?
Yle uutiset 8.9.2018: Punaisiin pukeutuneet ihmisjoukot vetävät Ylä-Lappiin rajoja estääkseen Jäämeren radan tulon.
Kauppalehti 26.5.2018: Jäämeren rata mutkittelee luontoarvojen ja talouden välissä - "Se on aivan hullua"
Yle uutiset 16.3.2018: "Miksi tavallisilta saamelaisilta ei kysytä?" Jäämeren rata koskettaa monen paikallisen elämää Inarissa
Häiriköt-päämaja-sivuston julkaisu 7.9.2018: Jäämeren rata ei ole tervetullut
Yle areena radio-ohjelma 22.9.2018: Jäämeren rata kuohuttaa tunteita Lapissa
Yle areena Ođđasat: Ylä-Lapissa vedetään punaisia rajoja Jäämeren radan symboliseksi esteeksi. Video Jäämeren radan protestista Inarissa syksyllä 2018, 1min.
Anne-Sophie Blanc The Sámi and their fight against the Arctic Railway
2. Tutustukaa Jäämeren rata -hankkeeseen myös toisesta näkökulmasta esim. Demokraatti-lehden artikkelista Vuosikymmeniä kaavailtu Jäämeren rata liikahtamassa vihdoin eteenpäin – Johanna Ojala-Niemelä: ”Avaa uuden ikkunan koko Euroopan unionille” Järjestäkää luokassa kuvitteellinen panelikeskustelu, jonka osallistujat ovat: Inarissa ikänsä asunut iäkäs poromies, saamelainen ympäristöaktivistinuori, liikenneviraston virkamies, ratahanketta kannattavan puolueen inarilainen edustaja, liikenneministeri ja Inarissa lomansa viettävä tamperelainen mökkiläinen, jonka tontin rata halkoisi. Valitkaa yksi oppilas johtamaan puhetta. Keskustelun jälkeen käykää tilanne läpi.
Yle uutistet 28.1.2019 Kiistellyn Jäämeren radan kaava nähtäville – viiden kilon paperimöhkäleestä toivotaan kommentteja
Yle uutiset 9.5.2019 Angry Birds -mies Vesterbacka lähtee vetämään kiisteltyä Jäämeren rataa
IS/Taloussanomat 13.5.2019 Peter Vesterbacka ryhtyi vetämään rautatietä Jäämerelle
Toteutus: Saamelaiskäräjien koulutus- ja oppimateriaalitoimisto
TÄMÄN SIVUSTON MATERIAALIA ON LUPA KÄYTTÄÄ KOULUOPETUKSESSA
© COPYRIGHT SAAMELAISKÄRÄJÄT