SAAMELAINEN ELOKUVA

Saamelaisen elokuvan historia on verrattain lyhyt ja yhtenä syntyhetkenä voidaan pitää Nils Gaupin ohjaaman elokuvan Tiennäyttäjä (Ofelaš) ensi-iltaa vuonna 1987. Saamelaisia elokuvia oltiin tehty jo sitä ennen, varsinkin yhteistuotantona ja televisiopainotteisesti. Saamelaisaiheet toki valtaväestön kuvaamana olivat kiehtoneet jo usean vuosikymmenen ajan Suomessakin, ennen kuin saamelaisten itse pääsivät ohjaamaan omia ensimmäisiä pitkäelokuviaan.

Saamelaisia pitkiä fiktioelokuvia ei vielä tähänkään päivään mennessä ole ohjattu kuin kymmenkunta. Saamelaiselokuvan ”uusi aalto” 2000-luvun alussa nosti esiin uuden ohjaajapolven ja varsinkin dokumenttielokuvat olivat saamelaisille luonnollinen tapa kuvailla historian tapahtumia. Nousua on vauhdittanut elokuva-alan lisääntynyt koulutus pohjoisessa, kuin myös saamelaiselokuvan rahoituspohjan vahvistuminen.

Saamelaiset elokuvantekijät ovat nousseet viimeisen kymmenen vuoden aikana jo kilpailemaan valtaväestön tekijöiden kanssa samalta viivalta rahoituksesta, mutta silti erillistä saamelaista elokuvarahoitusta pidetään hyvin merkittävänä alan kokonaisvaltaisen kehittymisen kannalta.

On erittäin tärkeää, että saamelaista elokuvaa rahoitetaan saamelaisten arvojen pohjalta, eikä ainoastaan sitä näkökulmasta, mikä valtaväestöä kiinnostaa ja myös sen kannalta, että tekijät pääsevät kehittämään omaleimasta saamelaista elokuvakerrontaa saamelaisyhteisön arvojen ja kulttuurin mukaisesti. Saamelainen suullinen kertomaperinne on ollut keskeinen osa kulttuuria ja sitä pidetään myös pohjana saamelaiselle elokuvakerronalle. 

Saamelaiselokuvan menestyksestä kertoo omaa tarinaansa saamelaiselokuvien määrän lisääntymien, kuin myös useat kansallisesti ja kansainvälisesti merkittävien palkintojen myöntäminen saamelaiselokuville. Jo vuoden 1989 Nils Gaupin Tiennäyttäjän Oscar-ehdokkuus osoitti mihin saamelaistenelokuvantekijät pystyvät. Toisena hyvin menestyneenä saamelaisena kokoillan elokuvana voidaan pitää Amanda Kernellin Sameblodia (2016), jota on esitetty festivaaleilla ympäri maailman ja on voittanut useita kansainvälisiä elokuvapalkintoja. Elokuvaa on myös kiitelty saamelaisyhteisöstä, koska se tuo esiin saamelaisten kipeät kokemukset rotututkimuksista 1930-luvulta hyvinkin realistisella tavalla.

Omana menestystarinana voidaan pitää Katja Gauriloffin Kuun metsän Kaisa -elokuvaa (2016), joka puolestaan on voittanut mm. kotimaisen Jussi-palkinnon parhaana dokumenttielokuvana. Tuoreimpana esimerkkinä saamelaiselokuvan menestyksestä voidaan pitää Marja Helanderin lyhytelokuvaa Eatnanvulos lottit (Maan sisällä linnut) vuodelta 2018, mikä voitti Suomen suurimpana elokuvapalkintona pidettyä Riston Jarvan -palkinnon ja sen myötä pääsi kilpailusarjaan Sundance-festivaalille vuonna 2019.

Saamelaista elokuvankenttää on varsinkin vahvistanut Kautokeinossa sijaitseva International Sami Film Institute. Norjan valtion elokuvakeskukselle myöntämällä rahoituksella on tuettu pitkän aikaan saamelaiselokuvien tekijöitä kaikista pohjoismaista. Viimeisinä vuosina keskus on ottanut askelia yhteisen pohjoismaisen rahoituspohjan löytämiseksi ja Suomesta on viime vuosina myönnetty rahoitusta saamelaiselokuvan tukemiseen keskuksen kautta.

 

Elokuvakeskus on muun muassa julkaissut saamelaiselokuvien suoratoistopalvelun sapmifilm.com. Internašunála Sámi Filbmainstituhtta ja Norjan yleisradion NRK Drama ja NRK Sápmi ovat yhdessä aloittamassa maailman ensimmäinen saamelaisen tv-draamasarjan tuotantoa. Tämä avaa taas uusia ovia koko saamelaiselle elokuva-alalle. 

Lumesta rakennettu Revontuliteatteri on ainutlaatuinen elokuvien esityspaikka Skábmagovat-elokuvafestivaaleilla.

Vuosittain tammikuussa Inarissa järjestettävä alkuperäiskansojen elokuvafestivaali Skábmagovat  (”Kaamoksen kuvia”) on saamelaiselokuvan keskeinen foorumi. Skábmagovat on yksi maailman vanhimmista alkuperäiskansaelokuvajuhlista, jota on järjestetty vuodesta 1998. Festivaali esittää ainoastaan saamelaisten tai muiden alkuperäiskansaryhmien itsensä tekemiä elokuvia. Festivaali on myös osa laajempaa alkuperäiskansaelokuva-alan verkostoa, jonka kautta myös saamelaista elokuvaa välitetään festivaaleille ympäri maailmaa. Skábmagovat tekee myös yhteistyötä pohjoismaisten keskeisten isojen festivaalien kanssa. Festivaalin lippulaivana toimii kokonaan lumesta rakennettu Revontuliteatteri, jossa elokuvia on esitetty revontulen ja tähtitaivaan alla jopa -40 asteen pakkasessa katsojien istuessa porontaljoilla.   

ELOKUVAKESKUS SKÁBMA
 
Alkuperäiskansojen elokuvakeskus Skábma on alueellinen elokuva- ja audiovisuaalisen alan resurssikeskus, joka toimii Saamelaiskäräjien alaisuudessa Inarissa. 

Alkuperäiskansojen elokuvakeskus tukee saamen kieltä ja kulttuuria sekä luo edellytykset saamelaisten ja muiden alkuperäiskansojen oman äänen ja kuvan näkyvyydelle ja kuuluvuudelle elokuva- ja mediateollisuudessa alkuperäiskansojen omilla ehdoilla ja omista lähtökohdista.
 
Skábma tukee elokuvien ja mediatuotteiden suunnittelua, kehittämistä ja tuotantoa etsimällä rahoituskanavia ja yhteistyökumppaneita sekä järjestämällä koulutusta ja elokuva-alan tapahtumia saamelaisalueella.
 
Lisäksi keskus levittää saamelaiselokuvia erilaisiin tapahtumiin, jakaa tietoa saamelaiselokuvasta, alueesta ja saamelaisista tekijöistä. Skábma on myös mukana järjestämässä Skábmagovat -alkuperäiskansojen elokuvafestivaalia.
 
Tehtävät
 
Alkuperäiskansojen elokuvakeskuksen tehtävänä on
1. tukea saamelaiselokuva- ja TV-tuotantoja
2. järjestää elokuvakoulutusta, -kasvatusta
3. järjestää esitys- ja levitystoimintaa: (mm. Skábmagovat –elokuvajuhlat)

 

Alkuperäiskansojen elokuvakeskuksen toiminnan lähtökohdat ovat sekä elinkeinolliset että kulttuurilliset. Keskus hyödyntää yhteispohjoismaisen saamelaisalueen tuomaa synergiaetua elokuvien käsikirjoittamisessa, kuvaamisessa ja erityisesti niiden kansainvälisessä rahoittamisessa. Lisäksi keskus hyödyntää Skabmagovat -elokuvajuhlien mukanaan tuomaa maailmanlaajuista elokuvaverkostoa.

Toimitus 2019: vastaava toimittaja Ulla Aikio-Puoskari, toimittaja Outi Paadar

Pedagoginen sisältö: Petra Kuuva

Graafinen suunnittelu ja toteutus: Eeva Mäkinen

  • Facebook Social Icon
  • Twitter Social Icon

TÄMÄN SIVUSTON MATERIAALIA ON LUPA KÄYTTÄÄ KOULUOPETUKSESSA

© COPYRIGHT SAAMELAISKÄRÄJÄT

©2018 by KANSALLISPÄIVÄ. Proudly created with Wix.com