Saamen kielet ovat Euroopan alkuperäiskieliä

 

Saamen kielestä puhuttaessa ei tarkoiteta vain yhtä kieltä. Saamen kielimuotoja tunnetaan yhteensä kymmenen, joista yhdeksää puhutaan edelleen Suomen, Ruotsin, Norjan ja Venäjän alueilla. Saamen kielet ovat Euroopan alkuperäiskieliä, jotka kuuluvat suomalais-ugrilaiseen kieliryhmään. Saamen kielet ovat itämerensuomalaisten kielten kuten suomen ja viron etäsukukieliä. Saamen kielillä ja suomella on ollut yhteinen kantakieli. Kielet ovat erkaantuneet noin 3000-3500 vuotta sitten.

Suomessa puhutaan kolmea eri saamenkieltä

 

Saamen kielet jakautuvat itäiseen ja läntiseen kieliryhmään. Suomessa puhutaan kolmea saamen kieltä, pohjois-, inarin- ja koltansaamea. Pohjoissaame, davvisámegiella, kuuluu läntiseen kieliryhmään. Se on myös suurin saamen kielistä ja sitä puhutaan Suomen lisäksi Norjassa ja Ruotsissa. Inarin- ja koltansaame puolestaan kuuluvat saamen kielten itäiseen ryhmään. Inarinsaamea (aanaar kielâ) puhutaan vain Suomessa ja se on Inarin järvi- ja jokialueita perinteisesti asuttaneiden inarinsaamelaisten kieli. Koltansaamen (nuõrttsää´mǩiõll) perinteiset puhuma-alueet sijaitsevat Suomen lisäksi Norjassa ja Venäjällä. Ruotsissa ja Norjassa puhutaan pohjoissaamen lisäksi etelä-, piitimen-, uumajan- ja luulajansaamea. Venäjän puolella on puhuttu koltansaamen lisäksi kildinin-, terin- ja akkalansaamen kieliä.

 

​Kaikki saamen kielet ovat uhanalaisia, millä tarkoitetaan sitä, että niiden siirtyminen uusille sukupolville äidinkielinä on merkittävästi heikentynyt tai jopa katkennut kokonaan. Saamen kielten elvyttäminen ja tietoinen vaaliminen on vahvistunut 1990-luvulta alkaen. Pohjoissaamen kielen elvyttäminen ja kielen statuksen nostaminen alkoi jo 1960-luvulla. 2000-luvulla kielen elvyttäminen on aktiivista erityisesti Suomessa puhutuissa inarin- ja koltansaamen kielissä ja Norjassa ja Ruotsissa puhutuissa etelä- ja luulajansaamen kielissä. Näitä viittä kieltä (pohjois-, inarin-, koltan-, etelä- ja luulajansaamea) käytetään nykyisin opetuskielinä ja opetetaan äidinkielen ja vieraan/toisen kielen oppiaineina Suomen, Ruotsin ja Norjan kouluissa. Lisäksi ne ovat varhaiskasvatuksen eli alle kouluikäisille järjestetyn päivähoidon toimintakieliä ja niitä voi opiskella myös yliopistoissa ja korkeakouluissa.

Pohjoissaamen kieli, davvisámegiella 

Kaikista saamen kielten puhujista arviolta 75-90 % puhuu pohjoissaamea (davvisámegiella). Se on Pohjoismaissa eniten käytetty ja myös Suomen suurin saamelaiskieli. Sen perinteistä puhuma-aluetta Suomessa ovat Utsjoki (Ohcejohka), Inari (Anár), Enontekiö (Eanodat) ja Sodankylän (Soađegilli) pohjoisosa. Pohjoissaamen vahvimmat alueet ovat Norjan Sisä-Finnmarkissa sijaitsevat Karasjoen (Kárášjohka) ja Kautokeinon (Guovdageaidnu) kunnat, joiden alueella saamenkielisiä on koko väestöstä yli 90 %. Suomen puolella saamelaiset ja saamenkieliset ovat enemmistönä ainoastaan Utsjoen kunnassa (noin 75 %).

 

Suurin osa saamen kielen ja saamenkielisestä opetuksesta, tiedonvälityksestä, kirjallisuudesta, musiikista ja kaikesta julkaisusta saamenkielisestä materiaalista on pohjoissaamenkielistä. Pohjoissaamen elpyminen pitkään kestäneen suomalaistamis-, norjalaistamis- ja ruotsalaistamiskauden jälkeen alkoi jo 1960- ja 1970-luvuilla ja kieli kuuluu ja näkyy nykyisin kaikkialla saamelaisalueilla. Pohjoissaamen puhujia on Suomessa muutamia tuhansia.

 

Pohjoissaamen yhtenäinen pohjoismainen ortografia eli kirjoitustapa hyväksyttiin vuonna 1978. Siitä lähtien saamenkielistä kirjallisuutta on julkaistu enemmän kuin aikaisempina vuosisatoina yhteensä ja se on tavoittanut entistä laajemmat lukijapiirit. Pohjoissaamenkielisistä kirjailijoista ovat Suomessa tunnetuimpia Nils-Aslak Valkeapää (Áillohaš, joka oli myös kuvataiteilija, runoilija ja muusikko), Kirsti Paltto, Jovnna Ándde Vest, Kerttu Vuolab, Inger-Mari Aikio-Arianaick, Niilo Aikio, Rauni Magga Lukkari ja Rauna Paadar-Leivo. Pohjoissaamenkielisistä uuden ajan muusikoista parhaiten kaikissa Pohjoismaissa tunnetaan Mari Boine. Pohjoissaamenkielisistä muusikoista 2010-luvun Suomessa ovat tunnetuimpia Wimme, Ulla Pirttijärvi-Länsman, Hilda Länsman, Solju, Annukka Hirvasvuopio-Laiti, Ailu Valle, Niillas Holmberg, Niko Valkeapää ja folk-rock-yhtye Rávggon.

Inarinsaamen kieli, aanaar kielâ 

 

Inarinsaamelaiset ovat ainoa saamelaisryhmä, joka on perinteisesti asunut vain Suomen alueella. Inarinsaamen kielen tilanne oli erittäin hälyttävä vielä 30 vuotta sitten. Aktiivisen Inarinsaamen kielen yhdistyksen (Anarâškielâ servi) ja sen käynnistämien monenlaisten kielen elvytyshankkeiden seurauksena inarinsaame on saanut paljon uusia puhujia. Inarinsaamen kielenelvytys on tuottanut tulosta sekä aikuisväestön että varhaiskasvatusikäisten lasten parissa. Inarin kirkonkylässä vuonna 1997 aloittanut inarinsaamenkielinen kielipesä (Kielâpiervâl) jatkaa toimintaansa ja on saanut rinnalleen kaksi uutta inarinsaamen kielipesää. Kielipesiä on kaikissa kolmessa saamen kielessä ja niitä on (2019) yhteensä jo 12. Kielipesä on alle kouluikäisille saamea osaamattomille lapsille tarkoitettu päivähoitopaikka, jossa saamen kieli siirtyy lapsille luonnollista tietä. Kielipesässä käytetään alusta alkaen vain saamen kieltä. Lapset saavat kielipesässä äidinkielenomaisen kielitaidon, kasvavat kaksikielisiksi ja voivat varhaiskasvatuksen jälkeen siirtyä saamenkieliseen kouluopetukseen.

Inarinsaamen oikeinkirjoitustapa, ortografia, hyväksyttiin vuonna 1992. Inarinsaamenkielinen perusopetus aloitettiin 2000-luvun alussa onnistuneen kielipesätoiminnan seurauksena. 2010-luvulla inarinsaamenkielinen kouluopetus on saavuttanut jo perusopetuksen yläluokat ja inarinsaamenkieliset luokat toimivat Inarin ja Ivalon kouluissa. Inarinsaamen kielen elvyttäminen on saanut suurta kansainvälistä huomiota kaksikielisyystutkijoiden, muiden kielellisten vähemmistöjen ja alkuperäiskansojen keskuudessa sen odotettua parempien tulosten ansiosta. Kieli on kasvattanut nopeasti puhujamääräänsä, sekä näkyvyyttään ja kuuluvuuttaan mm. saamenkielisessä mediassa ja populaarikulttuurissa. Kielen puhujia on arviolta noin 450.

 

Tunnetuimpia inarinsaamenkielisiä kirjailijoita ovat Ilmari Mattus, Iisakki Mattus, Petter Morottaja, Marja-Liisa Olthuis sekä inarinsaamen kielen elvyttämisen isänä tunnettu Matti Morottaja. Kielen elvyttämisen johtohahmona toimiva, inarinsaamen akateemiseksi kieleksi nostanut fil.tri Marja-Liisa Olthuis on tunnettu erityisesti uhanalaisen kielen elvyttämisen menetelmien tuomisesta ja soveltamisesta inarinsaamelaiseen yhteisöön. Tunnetuimmat inarinsaamenkieliset musiikin tekijät ovat rap-muusikko Amoc, Aila-duo, Aune Kuuva ja inarinsaamen aikuisille tarkoitetun kielenelvytyshankkeen yhteydessä syntynyt lauluyhtye Koškepuško (Kuivahauki).

Koltansaamen kieli, nuõrttsää´mǩiõll 

 

Koltansaamen kielen perinteinen puhuma-alue ulottuu Norjan Näätämöstä (Njauddâm/Neiden) Venäjän Petsamoon ja Tuuloman Lappiin. Alue on nykyisin kolmen valtion rajojen pirstoma. Suomen puolella kolttasaamelaisen asutuksen keskuksia ovat Sevettijärven (Čeʹvetjäuʹrr), Nellimin (Njeäʹllem) ja Keväjärven (Keväjäuʹrr) kylät. Kolttasaamelaisia on Suomessa yhteensä noin 600 henkeä, joista arviolta puolet puhuu koltansaamea äidinkielenään. Koltansaamen puhujia on arvioitu ennen maailmansotia olleen muutamia tuhansia. Maailmansodat rikkoivat kolttien perinteisen kyläasutuksen, sosiaaliset- ja sukurakenteet ja heikensivät samalla myös kielen asemaa. Koltansaame on säilynyt parhaiten Suomen puolella.

Koltansaamen kieltä elvytetään nykyisin monin tavoin. Koltansaamen kielipesäkokeilu aloitettiin Sevettijärvellä vuonna 1993. Kielipesät toimivat nyt (2019) Sevettijärvellä ja Ivalossa. Koltansaamea opetetaan koulussa ja se on opetuskielenä pienelle perusopetuksen oppilasryhmälle. Merkittäväksi kielen elvyttämisen välineeksi ovat tulleet aikuisväestölle tarkoitetut lukuvuoden mittaiset (40 ov) saamen kielen ja kulttuurin intensiivikoulutukset, joita järjestää Inarissa pääpaikkaansa pitävä Saamelaisalueen koulutuskeskus (Sámi oahpahusguovddáš). Intensiivikoulutusta järjestetään kaikissa kolmessa saamen kielessä.

Tunnetuimpia koltansaamenkielisiä muusikkoja ovat Jaakko Gauriloff ja rock-musiikkia julkaissut Tiina Sanila-Aikio, jota voi myös pitää koltansaamen kielen elvyttämisen ja aikuiskoulutuksen keskushenkilönä. Sanila-Aikio toimii (2015-2019) myös saamelaisten oman parlamentin, Saamelaiskäräjien (Sámediggi/Sää´mte´ǧǧ/Sämitigge), puheenjohtajana. Muita muusikkoja ovat Anna Lumikiven  ja Hanna-Maaria Kiprianoffin Suõmmkar -yhtye sekä Heidi Juliana Gauriloffin (Uljana) on mukana eri kokoonpanoissa kuten Skaidd ja Indigenous Bastards.

Kielityötä monella tasolla 

 

Saamen kielten kehittämiseksi ja säilyttämiseksi elävinä arkipäivän kielinä tehdään tänä päivänä ahkerasti työtä. Perustuslaki turvaa saamelaisille alkuperäiskansana oikeuden oman kielensä ja kulttuurinsa säilyttämiseen ja kehittämiseen. Ensimmäinen saamen kielilaki tuli voimaan vuonna 1992. Se uudistettiin vuonna 2003. Uusi Saamen kielilaki turvaa saamen kielen käyttöä erityisesti saamelaisten kotiseutualueen viranomaisissa. Saamen kieliä käytetään myös opetuskielinä ja opetetaan äidinkielen ja vieraan kielen oppiaineina perusopetuksessa. Lukiossa saame voi olla opetuskielenä, sitä voi opiskella äidinkielenä ja vieraana kielenä ja kaikissa kolmessa saamen kielessä on mahdollista suorittaa äidinkielen ja vieraan kielen kokeet ylioppilastutkinnossa. Saamen kielten opiskelumahdollisuudet on turvattu parhaiten saamelaisten kotiseutualueen kuntien (Utsjoki, Inari, Enontekiö ja Sodankylä) kouluissa.

 

Kaikkia kolmea Suomen saamen kieltä voi myös opiskella yliopistossa. Oulun yliopiston Giellagas-instituutilla on kansallinen erityisvastuu saamen kielten korkea-asteen koulutuksesta ja tutkimuksesta. Lisäksi saamen kieltä voi opiskella Helsingin ja Lapin yliopistoissa. Saamen kieltä ja saamen kielellä voi opiskella myös saamelaisten omassa korkeakoulussa (Sámi allaskuvla) Norjan Kautokeinossa, jossa mm. monet Suomen saamelaisopettajat ja toimittajat ovat hankkineet pätevyytensä. Toisen asteen oppilaitoksista Suomessa ainoastaan Saamelaisalueen koulutuskeskus antaa opetusta myös saamen kielillä. Merkittävä osuus koulutuskeskuksen kielikoulutuksesta tapahtuu verkossa, mikä tarkoittaa sitä, että saamen oppimismahdollisuudet avautuvat myös heille, jotka asuvat kaukana saamelaisten keskuspaikoista.

 

Yleisradion saamelaistoimitus (Yle Sápmi), joka toimii omalla kanavallaan ja omana uutistoiminnan alueradionaan, tuottaa uutis-, ajankohtais-, lasten- ja nuorten ohjelmaa kaikilla kolmella saamen kielellä. Lisäksi se tuottaa saamenkielisiä TV-uutisia Ylen kanavalla (Yle ođđasat) ja tekee yhteistyötä Ruotsin ja Norjan saamelaisradioiden kanssa, mm. tuottamalla yhteisiä pohjoismaisia saamenkielisiä TV-uutisia (Ođđasat) ja yhteisiä radiolähetyksiä.

Saamelaiskäräjät, joka on Suomen saamelaisten oma vaaleilla joka neljäs vuosi valittava parlamentti, tuottaa saamenkielistä oppimateriaalia kaikilla kolmella saamen kielellä. Oppimateriaalityö on alkanut jo 1970-luvun puolivälissä, jolloin saamenkielinen opetus käynnistyi. Suomen Saamelaiskäräjillä kielityöstä vastaavat saamen kielen toimisto ja kielineuvosto. . Pohjoismaiden Suomen, Ruotsin ja Norjan Saamelaiskäräjät tekevät kieliyhteistyötä, jossa kehitetään mm. saamen kielten uutta terminologiaa ja luodaan perustaa saamen kielten yhä laajemmalle käyttämiselle moderneissa yhteiskunnissa. Pohjoismaiden Saamelaiskäräjät ovat perustaneet saamen kielten kielenhuolto- ja terminologiatyötä tekevän, verkostona toimivan keskuksen Saamen Kielikaltion (Sámi Giellagáldu).

Lähteitä ja linkkejä:

 

Pekka Sammallahti 1998: The Saami Languages. An Introduction. Davvi Girji OS.

Raportti saamen kielten elvyttämisen parhaista käytännöistä ja kansallisen politiikan linjauksista Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa. 

 

Inarinsaamen kielen ja inarinsaamenkielisiä oppimateriaaleja

Koltansaamen kielen ja koltansaamenkielisiä oppimateriaaleja

Pohjoissaamen kielen ja pohjoissaamenkielisiä oppimateriaaleja

 

Oulun yliopiston Giellagas-instituutilla on valtakunnallinen erityistehtävä saamen kielen korkeasta opetuksesta ja tutkimuksesta Suomessa

Lapin yliopiston Saamen tutkimus

Helsingin yliopiston saamen tutkimus

Helsingin yliopiston alkuperäiskansatutkimus

Saamelainen korkeakoulu/ Sámi allaskuvla/ Sámi University of Applied Sciences  Norjan Koutokeinossa

Inarinsaamenkielinen Wikidot (Nettisaje – Wiki anarâškielâst já kultturist)

Pohjoissaamenkielinen Wikipedia (Wikipediija, friddja ensyklopediija)

Saamelaismuseo Siidan kotisivut www.siida.fi

Inarinsaamelaiset - Inarinsaamen kielen yhdistyksen ja Saamelaismuseo Siidan tuottama tietopaketti

Kolttasaamelaiset - Saamelaismuseo Siidan tuottama tietopaketti

Kolttakulttuurisäätiö tukee ja edistää kolttasaamelaista kulttuuria

Kolttasaamelainen kulttuuriyhdistys Saa'mi Nue'tt

Sámi Giellagáldu, Davviriikkalaš sámegiela fága- ja resursaguovddáš

Saamen kielen sanakirja- ja terminologiaportaali Sátni.org 

Kotimaisten kielten keskus tekee myös saamen kielenhuoltotyötä

Kotimaisten kielten keskus: Álgu - saamelaiskielten sanojen alkuperä

Introduction to the Sámi languages

Introduction to Northern Sámi

Sámi language in the digital age

Gáldu Resource Centre for the Rights of Indigenous Peoples: Sámigiella - an Arctic nature language (video)

Saamen kieliteknologian keskus GIELLATEKNO:

 - pohjoissaame

 - inarinsaame

 - koltansaame

 - nettisanakirjat  

YLE Sámi radio lähettää ohjelmaa kolmella Suomen saamen kielellä

Saamenkieliset palvelut verkossa

Uudelleen syntynyt, Reborn -video

Saamenkielisiä äänikirjoja, Celia

Saamenkielisten äänikirjojen verkkokuuntelu, Celia

Toimitus 2019: vastaava toimittaja Ulla Aikio-Puoskari, toimittaja Outi Paadar

Pedagoginen sisältö: Petra Kuuva

Graafinen suunnittelu ja toteutus: Eeva Mäkinen

  • Facebook Social Icon
  • Twitter Social Icon

TÄMÄN SIVUSTON MATERIAALIA ON LUPA KÄYTTÄÄ KOULUOPETUKSESSA

© COPYRIGHT SAAMELAISKÄRÄJÄT

©2018 by KANSALLISPÄIVÄ. Proudly created with Wix.com