Saamelaiset – yksi kansa neljässä valtiossa

Saamelaiset ovat yksi kansa neljän valtion alueella. Saamelaispoliittisen teesin mukaan Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Venäjällä asuvat ”saamelaiset ovat yksi kansa, jonka yhtenäisyyttä valtioiden rajat eivät saa rikkoa”.

 

Saamelaiset tekevät tänä päivänä laajaa yhteistyötä yli valtiorajojen. Myös eri maissa asuvien saamelaisten keskinäinen yhteenkuuluvuudentunne on nykyään vahva. Yhteistyötä tekevät virallisen saamelaisyhteisön edustajat, eli Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa toimivat saamelaisparlamentit sekä lisäksi kansalaisjärjestöt, eri alojen taide- ja ammattijärjestöt ja myös oppilaitokset.

 

Saamelaisasioita koskevaa yhteistyötä tehdään myös maiden hallitusten ja paikallisten viranomaisten tasolla. Merkittävimpiä yhteisen arkipäivän rakentajia ovat saamenkielinen radio ja TV, joiden seuraamismahdollisuudet ovat laajentuneet internetin myötä kaikkialle. Lisäksi sukujuuret ja yksityisten ihmisten yhteydet kulkevat luontevasti valtakuntien rajojen yli. Yhteinen kieli tekee saamelaisalueesta yhteisen levikkialueen myös saamenkieliselle kirjallisuudelle, musiikille, elokuvalle ja tiedotusvälineille ja yhteisen toiminta-alueen saamenkieliselle teatterille ja erilaisille tapahtumille musiikkifestivaaleista kirkkopäiviin.

 

Yhteisinä kielinä toimivat saamen suurin kielimuoto pohjoissaame ja inarin-, luulajan-, etelä- ja koltansaame. Luulajan- ja eteläsaamea puhutaan Norjan ja Ruotsin alueilla. Koltansaame puolestaan toimii yhdyssiteenä Suomen ja Venäjän kolttasaamelaisten välillä. Inarinsaamea puhutaan vain Suomessa. Pohjoissaamea käytetään perinteisesti Suomen, Ruotsin ja Norjan alueilla. Nykyisin sen osaajia on myös Venäjän puolella.

 

Saamelaisväestön määrän arvioidaan yleensä olevan 60.000-100.000 välillä. Norjassa on arviolta 40.000-60.000, Ruotsissa 15.000-20.000, Suomessa noin 10.000 ja Venäjällä noin 2 000 saamelaista.

 

Saamelaiset ovat enemmistönä Suomen Utsjoella  (Ohcejohka), Norjan Koutokeinossa (Guovdageaidnu/ Kautokeino), Kaarasjoella (Kárášjohka/ Karasjok), Uuniemessä  (Unjárga/ Nesseby) sekä Tenon kunnassa  (Deatnu/ Tana).

 

Lähteitä:

 

Veli-Pekka Lehtola: Saamelaiset – historia, yhteiskunta, taide.

Kustannus-Puntsi 1997: www.puntsi.fi

John Trygve Solbakk 2006 (ed.): The Sámi People – A Handbook.

Davvi Girji OS: www.davvi.no

ČálliidLágádus saamelainen kustannus

Samer.se är en webbplats för dig som vill veta mer om samerna och Sápmi 

Toimitus 2019: vastaava toimittaja Ulla Aikio-Puoskari, toimittaja Outi Paadar

Pedagoginen sisältö: Petra Kuuva

Graafinen suunnittelu ja toteutus: Eeva Mäkinen

  • Facebook Social Icon
  • Twitter Social Icon

TÄMÄN SIVUSTON MATERIAALIA ON LUPA KÄYTTÄÄ KOULUOPETUKSESSA

© COPYRIGHT SAAMELAISKÄRÄJÄT

©2018 by KANSALLISPÄIVÄ. Proudly created with Wix.com