Porovuosi alkaa vasan syntymästä

Kuvaus poronhoidossa elävien ihmisten vuotuisista töistä

Porot alkavat kerääntyä perinteisille kantama-alueilleen toukokuun alkupuolella. Vanhat vaatimet osaavat kulkea itsestään, mutta poromiehet joutuvat osittain kääntämään elon syrjiä. Luovaselo eli koiraat porot pysyttelevät kantama-ajan erillään ja niitä on suuri työ paimentaa.

Valtakantama on toukokuun 18. päivänä. Toukokuun loppuun mennessä suurin osa vasoista on syntynyt. Joillakin alueilla kannatetaan aitauksissa ja vasat merkitään saman tien. Silloin poromiehilla jää kesä vapaaksi, mutta laajojen aitausten alueella maa kuluu voimakkaasti ja kaventaa porojen muutenkin niukkoja laidunmaita.

Touko-kesäkuun vaihteessa pidetään porokokoukset ja poromiehet kunnostavat talvikamppeensa ja laittavat ne syksyyn asti säilöön. Porosaamelaisella on sitten poronhoitotöistä vapaata aina merkitykseen asti. Aika käytetään monella tavalla hyväksi, esimerkiksi rakennusten ja koneiden korjaamiseen.

 

Vasanmerkitys aloitetaan juhannuksen aikoihin, jolloin koko perhe muuttaa tunturiin asumaan. Tunturissa asutaan pääasiassa kodassa tai laavussa, joka antaa lapsille hyvän ja oikean kuvan saamelaisesta elämänmuodosta. Merkitysten lomassa kalastetaan ja seurustellaan toisten kanssa, koska kaikki ovat kerääntyneet samaan kotakylään.

 

Porot nousevat kesällä räkän ajamina tunturiin ja kerääntyvät suuriin tokkiin. Ne ajetaan kaarteeseen, jossa kukin poronomistaja heittää vasansa kiinni suopungilla ja merkitsee sen omaan merkkiinsa. Merkitty tokka lasketaan erilleen käsittelemättömista. poroista. Kaarteessa lapset oppivat tuntemaan merkit ja samalla omat poronsa ulkonäöstä, heittämällä suopungilla poronvasoja kiinni ja merkitsemällä niitä. Vasat merkitaan öisin, sillä silloin vasa seuraa parhaiten emoaan. Poromiehet valvovat kesällä öisin ja nukkuvat päivisin. Merkitysaika kestää noin kuukauden.

Merkityksen jälkeen porojen annetaan olla rauhassa tunturissa syksyyn asti. Ennen syystöitä porosaamelaisen työhön kuuluvat marjojen poimiminen, kenkäheinien leikkaaminen, kalastaminen ja jäkälien kokoaminen. Muutenkin syksyllä poromiehet valmistautuvat talveen huoltamalla moottorikelkkojaan ja muita poronhoidossa tarvittavia työvälineitään.

 

Syksyn porotyöt aloitetaan syyskuussa. Kun lumi on satanut maahan ja vesistöt jäätyneet, porot kootaan kaarteisiin erotuksia varten. Tällöin porot luetaan ja erotetaan teurasporot. Erotusten jälkeen alkaa porojen paimentaminen. Silloin tokka käännetään aina sellaiselle alueelle, jossa on hyvä laidunmaa. Keskitalvella joillakin alueilla poromiehet pyytävät riekkoja paimentamisen ohella, jos laiduntilanne on niin hyvä, etta jää aikaa pyytämiselle.

Keväällä suolataan lihat kesää varten ja kuivatetaan ne ulkona tuulessa ja auringossa. Porojen paimennus kestää toukokuulle asti. Talviaikana sääolosuhteet vaikuttavat poromiehen työmäärään. Jos on huono laiduntilanne, porot liikkuvat tavallista enemmän. Pienikin porojen häirintä aiheuttaa silloin suurta vahinkoa ja lisää työtä.

 

Kevättalvella merkitään peuroiksi jääneet kermikät tunturissa ja samalla kuohitaan hirvaat, jotta ne olisivat seuraavana talvena pailakkana ja käytettävänä eväsporoina. Keväällä poromiehet joutuvat asumaan kämpissä kuukausia ja vartioimaan omaa tokkaansa, sillä kovan hankikelin aikana porot voivat kulkea kauas omasta tokastaan ja mastata toiseen tokkaan. Elo joudutaan usein kokoamaan, jotta naapurit voivat vetää mastanneet poronsa pois. Samoin joudutaan käymään naapureiden elossa vetämässä omia poroja. Työpäivät alkavat silloin varhain aamulla ja päättyvät myöhään illalla.

 

 

Sanastoa:

 

kantama-alue = alue, jossa vaatimet synnyttävät

vaadin= naarasporo

tokka= porolauma, jossa on eri omistajien poroja

elo = porolauma, jossa on kaikki omistajansa porot

elon syrjä = laidunnettavan porolauman reunaporot

kannatetaan = porot synnyttävät ihmisen valvonnassa

laidunmaa = maa, josta poro ottaa ravinnon

räkkä = hyönteiset, jotka ajavat porot laumoihin

kaarre = aitaus, jossa poroja käsitellään

eväsporo = poro, joka otetaan ruoaksi

erotus = erotetaan elämään jäävät ja teurastettavat porot

paimentaminen = porojen valvominen

mastata = toisen porotokan yhtyminen toisten poroeloon

kermikkä = ½ -1 ½ -vuoden ikäinen poro

hirvas = urosporo

pailakka = kuohittu poro

peura = poro, jolla ei ole merkkiä korvassa

kenkäheinä = karvakengässä käytettävä heinä

 

 

Teksti: Elna Magga

Kuva: Tiina Aikio  

 

 

Linkkejä:

Paliskuntain yhdistys - Bálgosiid ovttastus

Norjan Porosaamelaisten yhdistys NBR (Norgga Boazosápmelaččaid riikkasearvi)

Ruotsin saamelaisten keskusjärjestö SRS (Svenska Samernas Riksförbund)

International Centre for Reindeer Husbandry ICR

Ruotsi, Renägarförbundet - Boazoeaiggádiid Oktavuohta

Toimitus 2019: vastaava toimittaja Ulla Aikio-Puoskari, toimittaja Outi Paadar

Pedagoginen sisältö: Petra Kuuva

Graafinen suunnittelu ja toteutus: Eeva Mäkinen

  • Facebook Social Icon
  • Twitter Social Icon

TÄMÄN SIVUSTON MATERIAALIA ON LUPA KÄYTTÄÄ KOULUOPETUKSESSA

© COPYRIGHT SAAMELAISKÄRÄJÄT

©2018 by KANSALLISPÄIVÄ. Proudly created with Wix.com