Anders Fjellner (1795–1876)

 

Anders Fjellner syntyi taivasalla Ruotsin Härjedalenissa syyskuun 18. päivänä vuonna 1795 saamelaiseen perheeseen. Hänen isänsä kuoli Andersin ollessa vielä lapsi, mutta sukulaisten avulla tämä pystyi kouluttautumaan ja suoritti 1800-luvun alkupuolella pappisopintoja Uppsalan yliopistossa.

 

Fjellner toimi pappisvihkimyksensä jälkeen aluksi kiertävänä saarnaajana Jukkasjärvellä ja Karesuvannossa. Kertoman mukaan hän oli niin lyhyt, että saarnastuolissakin oli seisottava jakkaran päällä. Työnsä ohella Fjellner omistautui kansallisromanttisten aatevirtausten vaikutuksesta myös saamelaisen kansanperinteen, kuten joikujen, myyttien, legendojen ja laulujen muistiin merkitsemiselle. Hän käänsi keräämiään ja kirjaamiaan saamenkielisiä tekstejä niin, että myös muilla kuin saamenkielisillä oli mahdollisuus tutustua niihin.

 

Fjellner kertoi kuulleensa muistiin merkitsemänsä joikurunot eri puolilta Saamenmaata. Jälkipolville parhaiten on säilynyt Saamen lippuun kytkeytyvä Biejjie-baernie-runo. Tuo runo on tyyliltään, mitaltaan ja sisällöltään niin taidokas, ettei sen uskota olevan puhtaasti suullista kansanperinnettä. Fjellnerin maine innokkaana ja uppoutuvana kuuntelijana ja loistavana tarinankertojana ovat osaltaan vaikuttaneet siihen, että monet saamelaiskulttuurin tutkijat ovatkin päätyneet pitämään runoa paitsi perinteikkäänä joikurunona, myös kirjailijan taidonnäytteenä.

 

Saamen lippuun hengen puhaltanut Anders Fjellnerin runo Beaivvi bárdni on myyttinen sankarirunoelma. Siinä päivän poika matkustaa jättiläisten maahan, rakastuu siellä jättiläisen tyttäreen ja lopulta nai tämän. Liitosta syntyvät Päivän pojat, joista saamelaiset polveutuvat.

 

Seuraavassa ensimmäisiä säkeitä Fjellnerin pitkästä runoelmasta, joka kertoo Päivän pojan kosiomatkasta jättiläisten maailmaan. Fjellnerin alkuperäiskieli oli eteläsaame, josta runo on käännetty pohjoissaameksi (Harald Gaski), inarinsaameksi (Ilmari Mattus) ja englanniksi (Tr. John Weinstock).

 

 

Lähteitä:

Harald Gaski 2003: Biejjien baernie/ Sámi Son of the Sun/ Beaivvi bárdni. Davvi Girji OS: www.davvi.no . 

Runosäkeet kirjasta julkaistu Gaskin ja Davvi Girjin luvalla.

 

Heroic Epic, Utopia and Prayer

– the Son of the Sun, the Daughter of the Sun and the Sámi

 

 

Eteläsaameksi:

 

Biejjie-baernien såangoe Jeahnaj eatnamisnie

 

Badtsetji baernieh lin dovletje

Vaenies niejth ålmide

Daatema lij nyjsenæjjemes diedteme

virreh sjoevelin aktese

Ietnie lij guedtiemassem njammehtamme

Gaalles baerniem laavkojamme bøypmedehteme

Goh gaalla gierhkemassem tjiektji

Sjiehtedimmeste nænnoes soenh

Sjiehtedæjja leajhkeli mielem

Gaalla-baerniej maadth-maadtoe.

 

Jiehtese lea jiehteme

Saake lea beagkeme:

 

Dubpelen noerhtemes naestiem

Luvleli biejjien jih asken

Silpe gullie joeveh aaregh

Aernie-gierkieh, aajeh-gierkieh

Gullie giltie, silpe sjiltie

Mearoe-gaejsieh guelmiedahkem giehtjieh

Biejjieh, askh jih naestieh

Guekieh giltieh mojjesisnie

 

- - - - - - - -                   

 

Pohjoissaameksi:

 

Beaivvi bártni soagŋu jiehtanasaid máilmmis

 

Bođuid bártnit ledje dolin

Nieiddat vátnásat olbmáide

Dievdu lei nissonis deaddán

Varaideaskka vuohčudan oktii

Eadni lei njamahan guoddámis

Gállá gándda lávgon ja biebman

Go gállis gietkamis čievččai

Sahkanahttistis nana suonaid

Sahkkejeaddji mielaid leikii

Gállábártniid máttarmáddui.

 

Nu leat mii gullan

Sáhka lea beaggán:

 

Dobbelis davimus nástti

Oarjjabeal beaivvi ja mánu

Silba-golli juovat, bávttit

Árrangeađggit ájageađggit

Golli giilá, silba šiilá

Mearas gáissát govaset gehččet

Beaivvážat, mánut ja násttit

Muođuineaset mojit čuvget

 

 - - - - - - - -

 

Englanniksi:

 

The Son of the Sun´s Courting in the Land of the Giants

 

Few men were there before

A lack of women for the men.

The man hugged his woman

Their blood they blended together.

The mother suckled her offspring

Washed and fed the child.

The boy kicked in the cradle

From his father got strong sinews

From his mother gained good sense.

Ancestor of the Sun´s sons.

 

That´s how we heard it

So it is told:

 

Beyond the easternmost star

To the west of moon and sun

Are found fells of silver and gold

Stones for hearth, stones for adornment.

Gold sparkles, silver glimmers

Sea mirrors the mountains´image.

The suns, the moons and the stars

Smile on the mountains´cheeks.

 

 - - - - - - - -

 

Inarinsaameksi:

(käännös Ilmari Mattus 2009)

 

Piäiváá pärni suáŋu jietânâsâi mailmist

 

Pođoi päärnih lijjii tovle

Nieidah vääni almaid

Almai lâi nisonis tiäddám

Vorâidis vuáčudâm oohtân

Enni lâi njomâttâm kyeddimis

Kállá kaandâ lávgum já piemmâm

Ko käälis kietkâmist čievčâi

Šovâtteijeestis noonâ suonâid

Šovâtteijee mielâid leškij

Kállápaarnij maddârmaddui.

 

Nuvt lep mij kuullâm

Saahâ lii piäggám:

 

Tobbeláá tavemuš täsni

Uárjibeln piäiváš já máánu

Silbâ-kolle juovah, päävtih

Aarrânkeeđgih aajâriddoin

Kolle kildá, silbâ šiälgu

Meerâst kááisáh kuvijdis keččih

Piäivááh, máánuh já tääsnih

Muáđuinis mojeh čyevih

- - - - - - - -