SAAMELAISMUSIIKKI
Saamelaismusiikki on tänä päivänä sekoitus uutta ja vanhaa. Saamelaismusiikin juuret ovat syvällä perinteisessä saamelaismusiikissa joiussa, leu’ddissa ja livđessä, jotka ovat perinteisen saamelaismusiikin lajit Suomen puolen saamelaisalueella. Muuta saamelaismusiikkia perinteisien vokaalimusiikkilajien lisäksi löytyy kaikista mahdollisista musiikkigenreistä räpistä humppaan.
PERINTEINEN SAAMELAISMUSIIKKI
Perinteisellä saamelaismusiikilla on useita perusperiaatteita, jotka ovat yhtäläisiä Länsi-Siperian lukuisten alkuperäiskansojen musiikin kanssa. Näitä kansoja ovat mm nenetsit, enetsit, nganasanit ja selkupit. Tärkein yhdistävä tekijä on se, että musiikillisen ilmaisun väline on ihmisääni, eikä soittimia ole käytetty. Toinen tärkeä yhdistävä tekijä on se, että musiikkia esitetään yksin, ilman toisia esittäjiä. Nämä periaatteet pitävät paikkansa myös perinteisessä saamelaismusiikissa. Perinteisiä saamelaisia vokaalimusiikkilajeja esitetään ilman instrumenttien säestystä ja ne ovat yleensä yksinesitettyjä.
Joiku (juoiggus) eli luohti on yksin esitettyä vokaalimusiikkia. Joiun kohteita voi olla monia, yleisimpiä joikuja ovat henkilöjoiut. Joiulla viitataan joiun kohteeseen ja kaikkeen mikä liittyy siihen. Se joka joikaa, ei joikaa joikua, vaan joikaa jonkun (joiun kohteen). Esimerkiksi pohjoissaameksi sanotaan: ”Mun juoiggan Heikka Niillasa”, ”Minä joikaan Heikin Niilan”. Joiun kohteita voivat henkilöiden lisäksi olla paikat, eläimet, luonto tai mikä muu tahansa aihe jonka joikaaja haluaa joikata. Pohjoissaamelaisessa joiussa on monia paikallistyylejä ja vahvimmin erottuvat toisistaan Enontekiön-Kautokeinon ja Tenojokivarren joikuperinteet. Joikuperinteen lisäksi pohjoissaamelaisilla on vahva virrenveisuuperinne, jossa tosin siinäkin on kuultavissa joikuperinteen vaikutus.
Wimme Saari
Inarinsaamelaisten perinteistä musiikkia on livđe. Livđe-perinteellä on yhteys pohjoissaamelaisiin joikuihin. Livđejä on mm. henkilöistä ja eläimistä. Osittain inarinsaamelaisilla ja pohjoissaamelaisilla on ollut yhteinen repertuaari.
Anna Morottaja on tunnettu livđe-laulaja ja musiikkiperinteen elvyttäjä.
Tiina Sanila-Aikio esiintymäss Kolttienasuttamisen
70-vuotisjuhlassa.
Kuva: Ville-Riiko Fofonoff
Kolttasaamelaisten perinteistä musiikkia on leu´dd. Leu´dd sisältää ihmisiä, elinympäristöä ja paikallishistoriaa kuvaavaa muistitietoa. Vassi Semenoja, yksi Suonikylän leu´dd-perinteen mestareita, on kuvannut leu´ddia sanomalla: ”Leu´dd kertoo siitä miten ihmiset ovat eläneet.” Leu´dd on rakenteellisilta periaatteiltaan hyvin erilaista kuin pohjoissaamelainen joiku. Pikemminkin yhteys karjalaiseen ja venäläiseen perinteeseen on vahva. Leu´ddeissa kuvataan kohteena olevan ihmisen elämän tapahtumia kohtauksittain etenevänä sarjana.
Muita perinteisiä saamelaisia vokaalimusiikkityylejä edellä mainittujen lisäksi on mm. vuolie, joka on eteläsaamelaisten perinteistä musiikkia. Eteläsaamelainen alue ulottuu Ruotsissa ja Norjassa useita satoja kilometrejä napapiirin eteläpuolelle.
uusi.jpg)
Suõmmkar esittää modernia kolttasaamelaista musiikkia koltansaamen kielellä. Suõmmkar on perustettu 2016. Yhtyeessä ovat Anna Lumikivi (laulu, lyömäsoittimet), Hanna-Maaria Kiprianoff (laulu), Marko Jouste (kitarat, mandoliini), Pessi Jouste (viulu) ja Ari Isotalo (lyömäsoittimet).
Kuva: Markku Lumikivi
UUSI SAAMELAISMUSIIKKI
Saamelaisen populäärimusiikin kehitys alkoi 1968 kun Nils-Aslak Valkeapää julkaisi albumin joikuja. Vuonna 1974 Valkeapää julkaisi toisen albuminsa ”Vuoi Biret-Máret, vuoi”. Se oli ensimmäinen levy jolla joikuperinne oli yhdistetty länsimaisiin soittimiin. Valkeapäätä on seurannut lukuisa joukko saamelaisartisteja joista kansainvälisesti tunnetuimpia ovat Mari Boine ja Wimme.
Tänä päivänä saamelaisartistit yhdistelevät ennakkoluulottomasti erilaisia musiikkigenrejä joikuun ja tekevät omanlaistaan laulelmamusiikkia. Saamenkielellä räpätään ja saamelaismusiikki seuraa kansainvälisien musiikkitrendien virtauksia.
Lukuisat musiikkifestivaalit sekä saameradio ja -televisio pitävät yllä modernia hyvin elävää saamelaista musiikkikulttuuria. Uusi sukupolvi kasvaa saamelaisesta perinnöstä ylpeästi ammentavassa ilmapiirissä.
Niillas Holmberg ja Roope Mäenpää esittävät
Juice Leskisen Paperitähdet pohjoissaameksi.
Teksti: Anna Näkkäläjärvi 2011
Lähde: Jouste, Marko, ”Suomen saamelaisten musiikkiperinteet”, Suomen musiikin historia: Kansanmusiikki, 273-307, Asplund ym.
Linkkejä:
Luohti ja dálá sámemusihkka -artihkal, Annukka Hirvasvuopio-Laiti, Sámi allaskuvla 2012
Ijahis idja - alkuperäiskansojen musiikkitapahtuma
Koutokeinon pääsiäisfestivaali
Alkuperäiskansojen musiikkifestivaali Riddu Riđđu
Márkomeannu - saamelaiskulttuuri- ja musiikkifestivaali
Saamelaista musiikkia Suomessa tuottaa Tuupa Records
Frozen 2 laulut pohjoissaameksi - Jikŋon 2 (Originála Filmma Lávlagat)
Muumien taikatalven laulut pohjoissaameksi - Mumeniid diidadálvi (Original Motion Picture Soundtrack)
Lastenlauluja pohjoissaameksi (Sámi mánáidlávlagat)
Amoc - Aanaar Master of Ceremony
Niillas Holmberg & Roope Mäenpää
Stierdna record label kustannus
Saamelainen musiikkiakatemia Utsjoella
Sámi musihkkaakademiija kouluttaa musiikin alan osaajia musiikkielämän kaikille osa-alueilla. Saamelainen perinteinen ja moderni musiikki kiinnostavat yhä laajemmin ympäri maailmaa, joten musiikkialalla onkin tarvetta monenlaiselle musiikin ammattilaiselle.
Katso Rávggon-yhtyeen keikka Saamelaisnuorten taidetapahtumassa 18.5.2021