AIKAJANA
RUOTSIN VALLAN AIKA - 1809
98 Tacitus kirjoittaa kirjassaan Germania saamelaisista | VIDEO
550 Bysanttilainen Prokopios kirjoittaa Thulen kansasta ja Skrithiphinoista
890 Ottarin matkakertomus mm. itäsaamelaisista Englannin kuningas Alfred Suurelle
1100 - luvulla Norjan kuninkaan tiedetään verottaneen Jäämeren rannikon kalastajasaamelaisia
1150 - luvulla ns. Ruotsin ensimmäinen ristiretki Lounais-Suomeen
1200 - luvulla paimentolaisporonhoito (suurporonhoito) syntyi Länsi-Norjassa
1326 Ruija ja Kuola määritetään yhteismaaksi Norjan ja Novgorodin välisessä rauhansopimuksessa
1397 -1521 Kalmarin unionin aikana lähes kaikki Suomea koskevat päätökset tehtiin Tanskassa
1543 Ensimmäinen suomenkielinen kirja Abckiria
1553 Lapinveron keruu siirtyy Kustaa Vaasan kaudella suoraan kruunun harjoittamaksi toiminnaksi
1595 Täyssinän rauha Ruotsin ja Venäjän välillä. Raja määritettiin kulkemaan Laatokalta kohti Jäämeren rantaa
1600 -luvulla paimentolaisporonhoito (suurporonhoito) tuli Käsivarteen
1601 Vanhin asiakirja Suõʹnnjel -kolttakylän Gramota arkistossa
1605 Kaarle-herttuan toimesta aletaan kerätä tarkkoja tietoja Lappien poromääristä
1613 Knäredin rauhansopimuksessa Ruotsi luopui kaikista oikeuksistaan Jäämeren rannikolla Tiitisvuonon ja
Varanginvuonon välillä asuvien saamelaisten verotukseen ja hallintaan
1619 Ensimmäiset saamenkieliset kirjat julkaistaan ABC-Book på Lappesko Tungomål ja En lijten sångbok
1638 Ensimmäinen saamenkielinen aapiskirja julkaistaan luulajansaameksi Swenske och Lappeske ABC Book
1642 Ensimmäinen suomenkielinen Raamattu
1673 Ensimmäinen Lapinmaiden asutusplakaatti
1673 Johannes Schefferuksen Lapponia-kirja
1673 Saamelaispappi Olaus Sirman runo Kulnasadž vaatimeni (Juokse porosein) ja Mårse faurog (Morsiamen joiku)
1695 Toinen Lapinmaiden asutusplakaatti
1700 -luvulla poronhoidon järjestäytyminen käynnistyi Suomessa
1723 Kuninkaallinen määräys kristinopin opettamisesta saamelaisille ja koulujen perustamisesta alueelle
1743 Utsjoen pedagogio aloittaa toimintansa
1751 Norjan ja Ruotsin välinen raja sovitaan Strömstadin sopimuksella
1751 Strömstadin sopimuksen lisäpöytäkirja (kts. myös Lappekodisillen)
1751 Lapinmaissa Norjan ja Ruotsin yhteisverotus päättyi
1757 Maiden isojako alkaa
1775 Viimeisin asiakirja Suõʹnnjel -kolttakylän Gramota arkistossa
PORONHOITO ALKAA
1809 Suomen suuriruhtinaskunta. Suomessa alkaa Venäjän vallan aika
1809 Suomen ja Ruotsin välinen raja
1826 Norjan ja Venäjän välinen raja
1840 Ensimmäinen Uusi testamentti pohjoissaameksi
1848 Maiden uusjako alkaa
1844 - 45 Lestadiolainen herätysliike syntyy
1852 Koutokeinon kansannousu ns. kapina
1859 Metsänhoitolaitoksen perustaminen (myöh. Metsähallitus)
1863 Metsäasetus jolla muodostetaan ns. valtion maat, jotka asetettiin hoidon alaiseksi
1872 Saamelaismies Nils Mathisen Sara mukana professori Nils A. Nordenskiöldin tutkimusmatkalla
Huippuvuorilla
1873 Ensimmäinen Tenon kalastussääntö
1875 Saamelaisperhe näytillä Berliinin eläintarhassa tiettävästi ensimmäistä kertaa
1876 Anders Fjellnerin Päivän pojat (Beaivvi bártnit) joikuruno
1877 Saamelaisten pohjoismaisen yhteistyön äiti Elsa Laula Renberg syntyy
1894 Ensimmäiset saamelaiset muuttivat poroineen Telleriin Alaskaan
1895 Ensimmäinen Vanha testamentti pohjoissaameksi
1898 Paliskuntajako luotiin Suomen senaatin määräyksellä
1898 Ensimmäinen saamenkielinen lehti Nuortanaste perustetaan ja jota julkaistaan edelleen
1898 Saamelaisten toinen matka poroineen Circle Cityyn Alaskaan
1898 -1900 Saamelaismiehet Per Savio ja Ole Must mukana Carsten Borchgrevinkin tutkimusmatkalla
Antartiksella
1904 Ensimmäinen saamelaisyhdistys, Ruotsin saamelaisten keskusjärjestö (Lapparnas Centralforbund)
perustetaan Tukholmassa
1904 Ensimmäinen saamelaisnaisen, Elsa Laula Renbergin, kirjoittama kirja Infør lif eller död? julkaistaan
1905 Norja itsenäistyy
1910 Juhani Jomppasen perhe näytillä Carl Hagenbeckin Völkerschau-ohjelmassa Saksassa
1910 Saamelaiskirjailija Johan Turin kirja Muitalus sámiid birra (Kertomus saamelaisista) julkaistaan saamenkielellä
1914 – 1918 Ensimmäinen maailmansota
1915 Saamelaiskirjailija Pedar Jalven Muottačalmit (Lumihiutaleita)-kirja julkaistaan
1800 - LUKU
VENÄJÄN VALLAN AIKA 1809 - 1917
1917 Ensimmäinen yhteissaamelainen kokous Trondheimissa 6.2.1917 - VIDEO: Nainen joka kokosi saamelaiset
1917 Suomi itsenäistyy
1920 Suomen ja Venäjän välinen raja - Petsamo Suomelle Tarton rauhassa
1922 Neuvostoliitto perustetaan
1926 Suomen Poronjalostusyhdistys perustettiin (myöh. Paliskuntain yhdistys)
1932 Poronhoitolaki
1932 Saamen kieltä ja kulttuuria edistävä Lapin sivistysseura perustetaan Helsingissä
1934 Sápmelaš (saamelainen) lehti perustetaan
1935 Tuomo Itkosen Samikiel Abis (saamen kielen aapinen) julkaistaan vuosien vastustuksen jälkeen
1936 Iijärven nuorisoseura on Suomen puolen ensimmäinen saamelaisyhdistys
1939 Toinen maailmansota alkaa
1942 Inarijärven säännöstely aloitettiin (Niskakosken pato valmis)
1944 Suomen ja Venäjän välinen raja - Petsamo Neuvosto-Venäjälle Moskovan välirauhassa
1944 Samii Litto -järjestö perustetaan evakkomatkalla
1944 - 1945 Lapin sota, saksalaisten poltetun maan taktiikka ja siviiliväestön evakuointi
1945 Toinen maailmansota päättyy
1947 Saamenkieliset radiolähetykset alkavat kuulua säännöllisesti
1947 Suomen ja Venäjän välinen raja - Jäniskosken-Niskakosken alue Venäjälle
1947 Asuntola-aika alkaa Lapissa. Asetus kansakoulun oppilasasuntoloista
1949 Ensimmäinen Saamelaisasiain komitea nimetään
1949 Neuvostoliitosta Suomeen tulleiden kolttasaamelaisten asutus Sevettijärven ja Keväjärven alueille
1951 Margarethe Wiigin norjaksi ja saameksi tekstitetty ABC -kirja ilmestyy
1952 Saamelaisasiain komitean mietintö valmistui
1953 Ensimmäinen pohjoismainen Saamelaiskonferenssi Jokkmokissa
1953 Saamelaisten kristillinen kansanopisto/ Sámii kristtalaš nuoraidskuvla perustetaan Inariin
1954 Viimeinen katekeetta Laura Lehtola lopettaa toimintansa Inarissa
1956 Pohjoismainen Saamelaisneuvosto/ Davviriikkaid Sámiráđđi perustetaan
1959 Inarin saamelaismuseo perustetaan
1962 Ensimmäiset moottorikelkat luovutetaan omistajilleen Inarissa
1967 Lokan tekojärven rakentaminen alkaa ja kokonaisia saamelaiskyliä jää veden alle
1968 Nils Aslak Valkeapään ensimmäinen LP-levy Joikuja julkistetaan
1970 - luvun alkuvuosina järjestetään ensimmäinen Saamelaisnuorten taidetapahtuma
1970 Porttipahdan tekojärvi rakennetaan
1970 Pohjoissaamen perusopinnot käynnistyvät Oulun yliopistossa
1970 Saamen kielestä tulee koulun opetuskieli peruskouluajan myötä
1972 Koltansaamen kirjoitustapa hyväksytään
1972 Koltansaamen opetus alkaa Sevettijärvellä
1972 Siirtyminen kansakoulusta peruskouluun alkaa ja asuntolajärjestelmää puretaan
1973 Saamelainen tutkimuslaitos Sámi Instituhtta perustetaan Koutokeinoon
1973 Saamelaisvaltuuskunta Sámi parlameanta perustetaan asetuksella - ensimmäinen saamelaisparlamentti
Pohjoismaissa
1973 Päivähoitolaki mahdollistaa saamenkielisen päivähoidon
1974 24.6. tapahtui Norjan Bodön lähellä lento-onnettomuus, jolla on ollut kauaskantoiset vaikutukset saamelaisyhteisölle. Pienlentokone, jossa oli viisi Saamelaisvaltuuskunnan jäsentä ja lentäjä, katosi Norjassa Bodön kaupungin lähellä.
1975 Alkuperäiskansojen maailmanneuvosto (WCIP) perustetaan Port Albernissa, Kanadassa
1975 Saamelainen käsityöyhdistys Sápmelaš Duoddjarat perustetaan (myöh. Sámi Duodji ry)
1976 Inarinsaamen kielen opetus alkaa Inarin kunnan kouluissa
1977 Saamelaisalueen ammatillinen koulutuskeskus perustetaan
1978 Pohjoissaamen kielen yhtenäinen pohjoismainen kirjoitustapa, ortografia hyväksytään Arjeplogin
saamelaiskonferenssissa
1979 Ensimmäinen alkuperäiskansojen kulttuurifestivaali Davvi Šuvvá järjestetään Karesuandossa, Ruotsin ja
Suomen rajalla
1979 Kiista Alattion- ja Koutokeinojoen patoamishankkeesta alkaa ja saa aikaan valtavan kansanliikkeen ja
mediatapahtuman
1980 Saamen kielen professuuri perustetaan Oulun yliopistoon
1980 Pohjoissaamen pääaineopinnot alkavat Oulun yliopistossa
1980 Saamen kielen kirjoittaminen vieraana kielenä ylioppilaskirjoituksissa tulee mahdolliseksi
1980 Sámi duodji -tavaramerkki hyväksytään saamelaiskonferenssissa Tromssassa
1881 Päivähoitolakiin tehty lisäys velvoittaa omakielisen päivähoidon järjestämiseen saamenkielisille lapsille
1981 Kiista Alattion- ja Koutokeinonjoen patoamishankkeesta päättyy padon rakentamiseen - mutta Masin kylä
säilyy ja moni asia muuttuu
1985 Saamelaisneuvoston ensimmäinen kunniapalkinto Áillohaš - Nils-Aslak Valkeapäälle
1986 Saamen lippu hyväksytään pohjoismaisessa saamelaiskonferenssissa Åressa
1987 Nils Gaupin Ofelaš (Tiennäyttäjä, Veiviseren) elokuva esitetään
1980 - lopussa saamen kielen kirjaimisto tietokoneessa
1989 Norjan saamelaiskäräjät perustetaan
1989 Saamelainen korkeakoulu (Sámi Allaskuvla) perustetaan Norjan Koutokeinoon
1989 Venäjän raja aukeaa
1989 Kuolan saamelaisyhdistys (Ассоциация кольских саамов АКС) perustetaan
1989 Saamelaiset tunnustetaan alkuperäiskansaksi Norjassa. Kansainvälisen työjärjestön (ILO) yleissopimus
nro169 Itsenäisten maiden alkuperäis- ja heimokansoista hyväksytään
1989 Sámi allaskuvla/ Saamelainen korkeakoulu perustetaan Koutokeinoon
1991 Saamen radiolle, Yle Sápmille oma lähetysverkko
1991 Tenon korvauslaki
1991 Neuvostoliitto hajoaa
1991 Laki saamen kielen käyttämisestä viranomaisissa/ ensimmäinen saamen kielilaki hyväksytään Suomessa
1991 Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinto saamelaiskirjailija Nils-Aslak Valkeapäälle
1992 Saamen kielillä on virallinen asema Suomessa saamelaisten kotiseutualueella
1992 Saamen suvun laulu ja kansallispäivä 6.2. hyväksytään saamelaiskonferenssissa Helsingissä
1992 Inarinsaamen kielen kirjoitustapa, ortografia hyväksytään
1993 Saamelaisalueen koulutuskeskus, Laki saamelaisalueen koulutuskeskuksesta. Uusi oppilaitos syntyy kolmen
vanhan pohjalta
1993 Ruotsin Saamelaiskäräjät perustetaan
1993 Ensimmäinen saamen kieltä elvyttävä kielipesä aloittaa Sevettijärvellä
1993 Ensimmäinen YK:n julistama alkuperäiskansojen teemavuosi - mm. saamelaisteemainen Oktavuohta-lehti
jaetaan kaikkiin Suomen kouluihin
1994 Saamen kielen kirjoittaminen äidinkielenä mahdollistuu ylioppilaskirjoituksissa
1994 Ensimmäinen saamelaisneuvoston kirjallisuuspalkinto Iraida Vinogradovan Mu ustibat -kirjalle
SUOMEN ITSENÄISYYDEN AIKA
1995 Suomi liittyy EU:n
1995 Suomen EU:n liittymissopimuksen pöytäkirja nro 3 saamelaisista
1995 Saamelaiset tunnustetaan Suomen alkuperäiskansaksi perustuslaissa (hallitusmuodon muutos 969/1995)
1995 Kolttalaki
1995 Laki saamelaiskäräjistä - Saamelaiskäräjät perustetaan aiemmin toimineen Saamelaisvaltuuskunnan työn
jatkajaksi
1995 YK:n alkuperäiskansavuosikymmen alkaa (1995-2005)
1996 Suomen Saamelaiskäräjät aloittaa toimintansa
1996 Arktinen neuvosto perustetaan ja alkuperäiskansajärjestöt sen pysyviä jäseniä
1996 Saamelaiskonferenssi Murmanskissa hyväksyy 11 saamelaisten liputuspäivää
1997 Inarinsaamen kieltä elvyttävä ensimmäinen kielipesä Kielâpiervâl aloittaa
1997 Ensimmäinen saamelaiskäräjien kulttuuripalkinto kirjailija Kirsti Paltolle
1997 Norja hyväksyy ensimmäisen täydellisen saamelaisen opetussuunnitelman (Sámi oahppoplánat/ Det
samiske laereplanverket) ja kansalliseen opetussuunnitelmaan sisällytetään kaikkia maan kouluja koskevat
saamelaiskulttuuria käsittelevät oppisisällöt
1998 Uusi testamentti julkaistaan pohjoissaamen nykyisellä kirjoitustavalla
1999 Saamelaiset mainitaan alkuperäiskansana Suomen uudistetussa perustuslaissa
1999 Vuokko Hirvonen kirjoittaa ensimmäisen saamenkielisen väitöskirjan
2000 Saamelainen parlamentaarinen neuvosto perustetaan Suomen, Norjan ja Ruotsin Saamelaiskäräjien
yhteistoimintaa varten
2000 Inarinsaamenkielinen perusopetus käynnistyy
2000 YK:n alkuperäiskansojen pysyvä foorumi perustetaan, Norjan saamelainen Ole Henrik Magga aloittaa sen
ensimmäisenä puheenjohtajana
2001 Oulun yliopiston Giellagas-instituutti perustetaan
2001 YK:n nimittää alkuperäiskansojen ensimmäisen erityisraportoijan
2002 Inarin metsäkiista alkaa
2003 Saamen kielilaki
2004 Saamelaisten kansallispäivän Yliopiston almanakkaan ja muihin kalentereihin
2004 Ensimmäinen Gollegiella-palkinto Ella Holm Bullille ja Anarâkielâ serville (inarinsaamen kielen yhdistys)
2005 YK:n toinen alkuperäiskansavuosikymmen alkaa (2005-2014)
2005 Pohjoismainen saamelaissopimusluonnos ojennetaan Norjan, Ruotsin ja Suomen valtioille
2007 YK:n alkuperäiskansojen oikeuksia koskeva julistus hyväksytään YK:n yleiskokouksessa
2007 Alkuperäiskansojen oikeuksien asiantuntijamekanismi (EMRIP) perustetaan YK-järjestelmään
2007 Saamen kielen oikolukuohjelma Divvun julkaistaan
2010 Inarin metsäkiistan sopiminen
2010 Ensimmäinen Kieliteko-palkinto Metsähallitukselle
2010 Inarinsaamen perusopinnot Oulun yliopistossa
2011 Laki porotalouden ja luontaiselinkeinojen rakennetuista (POLURA)
2012 Sajos eli Saamelaiskulttuurikeskus valmistui Inariin
2012 Saamelaisarkisto Sámi arkiiva aloittaa toimintansa Inarissa
2012 Suomen evankelisluterilainen kirkon piispa pyysi saamelaisilta anteeksi
2012 Lapin Kansan saamenkielinen osio Ságat käynnistyy
2012 -2013 Märät säpikkäät -sarjaa esitetään TV2 -kanavalla
2013 Ensimmäiset Ylen saamenkieliset tv-uutiset Yle Ođđasat
2014 Andte Gaup-Juuso voittaa Big Brother -ohjelmassa
2015 Suõʹnnjel -kolttakylän Gramota arkisto hyväksytään UNESCO:n Unescon Maailman muisti -luetteloon
2015 Koltansaamen perusopinnot Oulun yliopistossa
2015 Inarinsaamen pääaineopinnot Oulun yliopistossa
2015 Solju kilpaili Uuden Musiikin Kilpailussa (UMK) paikasta Suomen euroviisuedustajana
2016 Katja Gauriloffin dokumenttielokuva Kuun metsän Kaisa esitetään
2017 Saamenkielinen Muumien taikatalvi (Mumeniid diidadálvi) -elokuva esitetään pohjoissaameksi
2018 Inarinsaamelaisasiain neuvottelukunta perustetaan
2019 YK:n alkuperäiskansojen kielten teemavuosi
2019 Koltansaamen pääaineopinnot Oulun yliopistossa
2019 Pohjoissaamenkielinen Raamattu nykyisellä kirjoitustavalla
2019 Disneyn Frozen 2 (Jikŋon 2) esitetään pohjoissaameksi
2022 - 2032 Kansainvälinen alkuperäiskansojen kielten vuosikymmen / Indigenous Languages Decade
ASUNTOLA-AIKA
SUOMEN ITSENÄISYYDEN AIKA
SUOMEN ITSENÄISYYDEN AIKA