KOLTTASAAMELAISET

Kolttasaamelaiset on kansa kolmessa maassa: Norjassa, Suomessa ja Venäjällä. Heidän kohtalonaan on ollut asua alueella, josta suurvallat ovat kiistelleet vuosisatoja. Valtakuntien rajojen muutokset ovat suuresti vaikuttaneet kolttasaamelaisten elämään.

 

Suomessa on noin 700 kolttasaamelaista, jotka asuvat niin saamelaisten kotiseutualueella kuin sen ulkopuolellakin. Suuri osa kolttasaamelaisia elää erityisellä koltta-alueella (Kolttalaki 4.2.1995/253, 2 §), jolla sijaitsevat Sevettijärven, Nellimin Keväjärven kylät. Sevettijärvi on koltta-alueen sydän, jossa koltansaamen kieli ja kulttuuri ovat luonnollinen osa jokapäiväistä elämää. Suurin osa koltta-alueella asuvista kolttasaamelaisista asuu juuri Sevettijärvellä.

 

Kolttien asuttamisen 70-vuotisjuhlat Sevettijärvellä 2019.

KIELI

 

Koltansaamen kieli kuuluu itäiseen saamenkielten ryhmään.

 

Kolttasaamelaisista noin puolet puhuu äidinkielenään koltansaamea. Lukumääränä se on noin 300 ihmistä. Tarkasteltaessa äidinkielisten ikäjakaumaa voidaan nähdä, että ennen vuotta 1970 syntyneet kolttasaamelaiset ovat oppineet äidinkielenään koltansaamen. Tämän jälkeen suurin osa kolttasaamelaisista on äidinkieleltään suomenkielisiä. Positiivisena kehityksenä havaitaan, että jälleen vuodesta 1990 eteenpäin on kasvanut muutamia kaksikielisiä lapsia (koltansaame-suomi). Katkos kielen siirtymisessä sukupolvelta toiselle on aiheuttanut sen, ettei kieli ole kehittynyt suomalaisen yhteiskunnan suuren muutoksen mukana luonnolliseksi, terveeksi ja eläväksi kieleksi ("natural, healthy and living language") osana vahvaa kolttasaamelaista yhteisöä.

 

Kolttasaamelaiset käyttävät koltansaamea eniten Sevettijärven alueella. Siellä kieli on jokapäiväisessä käytössä koti-, koulu- ja työkielenä, enemmän kuitenkin vanhempien ihmisten keskuudessa. Muualta kieli on lähes kadonnut.

 

Muutamissa paikoissa, kuten Ivalon koltansaamen kielipesässä, ortodoksisessa kirkossa ja vanhusten palvelukodissa kieltä voi kuitenkin käyttää. Saamenradio, Yle Sápmi on myös tärkeä areena käyttää ja kuulla kieltä. Saamenradio on ollutkin korvaamaton erityisesti koltansaamen kielen edistämis- ja säilyttämistyössä tarjoten koltankielistä ohjelmaa viikottain jo vuosikymmenten ajan.

Koltansaamen kielen kirjakieli on edistynyt, kun Saamen kielten keskuksen, Sámi Giellagáldu, aloitti toimintansa 2013. Koltansaamen kielijaosto muun muassa hyväksyy uutta terminologiaa, normittaa kirjoitettua kieltä, tekee kielenhuoltoa ja tarjoaa kielineuvontapalvelua.

Yle Sápmin koltansaamelainen toimittaja Sara Wesslin valittiin BBC:n maailman vaikutusvaltasimpien naisten listalle. Lue lisää...

Kuva Kevin Francett

Lue Sara Wesslinin juttu saamen puvusta ja sen merkityksestä kantajalleen:  Ylpeys ylläni, Yle uutiset

KOLTANSAAMEN KIELEN OPISKELU

Koltansaamen kieltä opetetaan nykyisin kielipesässä ja peruskoulussa sekä etäopetuksena lukiossa.

 

Koltansaamen kieltä voi opiskella myös toisen asteen oppilaitoksessa, Saamelaisalueen koulutuskeskuksessa, Inarissa. Vuoden pituinen opintokokonaisuus alkaa syksyisin ja koostuu pääasiassa koltansaamen kielen ja kulttuurin opinnoista. Opiskelu on täysipäiväistä. Tarjolla on myös eripituisia ja -tasoisia virtuaaliopintoja.

Koltansaamen kieltä voi opiskella pääaineena Oulun yliopiston Giellagas-instituutissa. Ensimmäisen kerran koltansaamen kielen voi valita pääaineeksi syksyllä 2020.

Utsjoen kunnan johtama ja Saamelaiskäräjien koordinoima saamen kielten etäyhteyksiä hyödyntävä opetus -pilottihanke

(toteutusaika on 1.8.2018–31.12.2020) tarjoaa saamen kielten (inarin-, koltan- ja pohjoissaamen) etävälitteistä opetusta peruskoulun oppilaille ja lukion opiskelijoille saamelaisalueen kuntien ulkopuolelle kaksi viikkotuntia.

Tutustu koltansaamen kielen aakkosiin - katso video!

Koltansaamen kirjakieltä ja kirjoitustapaa alettiin kehittää vasta 1970-luvulla. Koulutus mahdollisuuksien lisääntyessä ja opetuksen kehittyessä, äidinkielisten luku- ja kirjoitustaito ovat parantuneet. Kirjoitustaitoa on voinut opiskella myös kirjoituskursseilla.

 

Vuonna 1991 alkaneesta koltansaamen opetuksesta johtuen suurin osa Sevettijärven koulun oppilaista osaa lukea ja kirjoittaa. On kuitenkin huomiota herättävää, että oppilaista suurimman osan äidinkieli on suomen kieli, ja he ovat opiskelleet koltansaamea vieraana kielenä ja näin kielen osaaminen on vähäistä. Tilanne on siis se, että harvat äidinkieliset osaa kirjoittaa ja ne, jotka osaavat, osaavat kieltä vain vähän. Koltansaamenkielisille kielityöntekijöille olisi työtä tarjolla runsaasti esimerkiksi oppimateriaalin valmistamisessa.

GRAMOTA KOLTTA-ARKISTO

Kolttasaamelaisten tsaarinaikainen Kolttakylän arkisto Gramota valittiin Unescon Maailman muisti -listalle vuonna 2015.

Yli 400 vuotta vanhan mittaamattoman arvokaan asiakirjakokoelman luultiin jo kandonneen talvisodan aikana, mutta se löydettiin Kansallisarkiston kätköistä 1990-luvulla.

Gramota on ainoa alkuperäiskansan itse säilyttämä asiakirja-arkisto maailmassa.

Pauliina Feodoroff teki dokumenttielokuvan Gramotasta yhdessä Saamelaisalueen koulutuskeskuksen medialinjan kanssa. Katso Pauliina Feodoroffin pitämä elokuvan esittelypuhe Kansallisarkiston Gramotaillassa täältä.

Uutisia aiheesta: Yle, Mtv, Yle Sápmi

Katso dokumenttielokuva Gramotasta.

ELINKEINOT

 

Kolttasaamelaisten perinteisiä elinkeinoja ovat olleet poronhoito, kalastus, metsästys, käsityö ja keräily. Poronhoito on edelleen tärkeä elinkeino, etenkin Sevettijärven alueella. Kolttapaliskuntia ovat Näätämön ja Vätsärin paliskunnat. Kalastusta, metsästystä, marjastusta ja sienien keräilyä harjoitetaan enää lähinnä kotitarpeeksi.

 

Palveluala, matkailu ja siihen liittyvät ohjelmapalvelut ovat kehittyviä elinkeinoja. Koltan kieleen ja kulttuuriin liittyvät toiminnot työllistävät yhä useampia henkilöitä.

KÄSITYÖ

 

Kolttasaamelaisten puvut eroavat muista saamenpuvuista muun muassa siten, että niissä on runsaasti helmikirjontaa. Ominaisia käsitöitä ovat helmikirjonnan lisäksi juuri- ja tuohityöt sekä värttinällä kehrätyt, lampaanvillasta valmistetut raanut, vanttuut ja sukat. Kalannahkojen käyttö on viime vuosikymmenenä palannut käsityömestareidemme taitoihin. Miesten perinteisiä käsitöitä ovat sanireet, ahkiot, veneet ja erilaiset tarvekalut.

USKONTO

 

Kolttasaamelaiset ovat nykyään pääosin ortodoksisen kirkon jäseniä. Trifon Petsamolaisen käskystä kolttasaamelaiset kastettiin ortodoksiseen uskoon jo 1500-luvun puolenvälin tienoilla. Tänä päivänäkin ortodoksinen uskonto elää voimakkaana kolttien kulttuurissa. Ortodoksiset kirkot sijaitsevat Sevettijärvellä, Ivalossa ja Nellimissä sekä kappeli Keväjärvellä. Ortodoksisuus erottaa kolttasaamelaiset Suomen muista saamelaisista, jotka kuuluvat pääosin luterilaiseen kirkkoon.

KOLTTASAAMELAINEN MUSIIKKI

 

Kolttasaamelaiseen musiikkiperinteeseen kuuluvat leuddit – laulaen kerrotut runoelmat. Leuddit kertovat ihmisistä ja tapahtumista heidän elämässään sekä ympäröivästä luonnosta. Leuddit samoin kuin kolttatarinat säilyttävät suullisena perinteenä kolttien historiaa. Musiikkiperinteeseen kuuluvat myös kehtolaulut, laululeikit, katrillit ja itkuvirret.

ELOKUVA

 

Katja Gauriloff on tunnettu, äidin puoleltaan kolttasaamelainen, elokuvaohjaaja. Hän on ohjannut useita sukujuuriaan käsitteleviä dokumenttielokuvia. Gauriloffin ohjaama Kuun metsän Kaisa, joka kertoo hänen kolttasaamelaisesta isoisoäidistään Kaisa Gauriloffista ja tämän ystävyyssuhteesta sveitsiläiskirjailija Robert Crottet’n kanssa, palkittiin vuoden 2016 parhaan dokumenttielokuvan Jussi-palkinnolla ja 2017 se sai Murmanskissa Northern Character -elokuvafestivaalien grand prix -pääpalkinnon.

 

Katja Gauriloffin muita ohjauksia ovat:

- Huuto tuulen, 2007

- Säilöttyjä unelmia, 2011

- Voimanlähde, 2013

- Baby Jane, 2019

Katja Gauriloff valittiin Vuoden koltaksi vuonna 2016.

Suonikylän talvielämää -elokuva

Vuonna 1938 kuvattu Suonikylän talvielämää (Suenjel - Petsamon kolttakylä 1938) on kansatieteellinen kuvaus kolttasaamelaisten viimeisestä talvikylästä. Kustaa Vilkuna, Eino Mäkinen ja Karl Nickul kävivät talvella 1938 kuvaamassa Petsamon erämaissa kolttien Suenjeliä, Suonikylää. Se oli koltille talvikylä, jonne kokoonnuttiin yhteen ja jossa elettiin ikivanhaa tapaa noudattaen.   

 

Lähde: ELONET

Kuun metsän Kaisa - elokuvatraileri

elonet_elokuva_164475_suonikylä.jpg

TANSSI

Kansantanssiperinne ja katrillin tanssiminen ovat myös tulleet Ranskan hovitansseista idän kautta osaksi kolttasaamelaista kulttuuria. Matka Aurinkokuninkaan hovista kolttien maille on ollut pitkä, ja sen varrella katrilli onkin muotoutunut lähes alkulähteestään tuntemattomaksi. Katrillin tanssimista opetetaan ainakin Sevettijärven koulussa ja se auttoi siirtämään katrillitaidon myös nuoremmalle polvelle.

Katso video Sääskipolkka Kulttuurien kohtaaminen -konsetista, Sajoksessa, Inarissa vuonna 2014.

Sevettijärven koululaiset tanssivat katrillia

HALLINTO

 

Kolttasaamelaiset ovat viimeinen saamen heimoista, joiden ikimuistoinen ja omaperäinen hallinto on yhä käytössä, vaikkakin rajusti toimivaltaansa menettäneenä.

 

Kolttien ikiaikainen itsehallintojärjestelmä, kolttien kyläkokous, on ylin päättävin elin päätettäessä kolttasaamelaisia koskevista asioista. Kyläkokouksia pidetään molemmissa kolttakylissä Nellim-Keväjärvellä ja Sevettijärvellä.

 

Kolttien kyläkokousta johtaa ja edustaa vaaleilla valittava kolttien luottamusmies. Kyläkokouksella on toimisto Sevettijärvellä, missä luottamusmiehen apuna työskentelee kolttien kyläkokouksen sihteeri.

 

Kummallakin kylällä on oma kolttaneuvostonsa, jotka kyläkokoukset valitsevat keskuudestaan samanpituiselle kaudelle kuin luottamusmies. Kolttaneuvostojen tehtävänä on auttaa kolttien luottamusmiestä asioiden hoidossa antamalla näkemyksiään yhteisistä asioista. Suuret, periaatteelliset linjanvedot kuitenkin käsitellään kyläkokouksissa. Yleensä luottamusmies on toisesta kylästä ja varaluottamusmies toisesta. Kolttaneuvostot valitsevat varaluottamusmiehet.

Kolttien luottamusmies Veikko Feodoroff pitämässä puhetta Kolttien asuttamisen 60-vuotisjuhlissa 2009. 

Kolttien asuttamisen 60-vuotisjuhlat Sevettijärvellä 2009.

Kuvat: Ulla Isotalo ja Unna-Maari Pulska

Toimitus: vastaava toimittaja Ulla Aikio-Puoskari, toimittaja Outi Paadar

Pedagoginen sisältö: Petra Kuuva

Graafinen suunnittelu ja toteutus: Eeva Mäkinen

  • Facebook Social Icon
  • Twitter Social Icon

TÄMÄN SIVUSTON MATERIAALIA ON LUPA KÄYTTÄÄ KOULUOPETUKSESSA

© COPYRIGHT SAAMELAISKÄRÄJÄT

©2018 by KANSALLISPÄIVÄ. Proudly created with Wix.com