KYMMENEN USEIN ESITETTYÄ KYSYMYSTÄ

1. Kuka on saamelainen? Onko saamelaisuutta määritelty?

 

Suomessa voimassa oleva virallinen saamelaisen määritelmä on kirjattu lakiin saamelaiskäräjistä (17.7.1995/974). Lain 3 §:n määritelmä painottaa yhteyttä saamen kieleen ja lisäksi samaistumista saamelaisuuteen.

Lain mukaan saamelaisella tarkoitetaan henkilöä, joka pitää itseään saamelaisena, edellyttäen:

1)     että hän itse tai ainakin yksi hänen vanhemmistaan tai isovanhemmistaan on oppinut saamen kielen ensimmäisenä kielenään; tai

2)     että hän on sellaisen henkilön jälkeläinen, joka on merkitty tunturi-, metsä- tai kalastajalappalaiseksi maa-, veronkanto- tai henkikirjassa; taikka

3)     että ainakin yksi hänen vanhemmistaan on merkitty tai olisi voitu merkitä äänioikeutetuksi saamelaisvaltuuskunnan tai saamelaiskäräjien vaaleissa.

   

Määritelmässä mainittu Saamelaisvaltuuskunta (Sámi Parlamenta) oli nykyisen Saamelaiskäräjien edeltäjä, vaaleilla valittu saamelaisten edustusto. Se toimi vuosina 1973-1995.

 

Lakiin kirjoitettu määritelmä liittyy Saamelaiskäräjien vaaleihin. Edellämainitut kriteerit täyttävä henkilö on äänioikeutettu ja myös oikeutettu asettumaan ehdokkaaksi Saamelaiskäräjien vaaleissa.

 

Norjassa ja Ruotsissa voimassaolevat saamelaismääritelmät ovat lähellä Suomen säännöstä. 

2. Miksi saamelaisten edustuksellisen elimen nimi on Saamelaiskäräjät, vaikka kyseessä ei ole käräjälaitokseen eikä oikeudenkäyntiin liittyvä elin?

 

Käräjät-nimitys tulee vanhasta kansankäräjät-nimityksestä, joka tarkoittaa jonkin kansanryhmän yhteistyö- tai edunvalvontaelintä. Kansankäräjät on ruotsiksi folktinget, vertaa esimerkiksi Svenska Finlands folkting – suomenruotsalaiset kansankäräjät, joka on Suomessa toimiva, ruotsinkielisen väestön poliittinen yhteistyöelin.

 

Saamelaiskäräjät on pohjoissaamen kielellä Sámediggi, jota nimitystä käyttävät Suomen lisäksi Norjan ja Ruotsin Saamelaiskäräjät. Inarinsaamen kielellä Saamelaiskäräjät on Sämitigge ja koltansaamen kielellä Sää´mte´gg.

 

Norjan- ja ruotsinkielinen nimitys Saamelaiskäräjille on Sametinget. Englannin kielellä Saamelaiskäräjistä käytetään nimitystä The Sámi Parliament.

3. Mikä ero on käsitteillä lappalainen ja saamelainen?

 

Etnonyymiä lappalainen käytettiin vuosisatojen ajan saamelaisia koskevassa vanhemmassa tutkimuksessa ja matkakirjallisuudessa ja se on siten ulkopuolisten saamelaisista käyttämä nimitys. Etnonyymi saamelainen on yleistynyt 1950-luvulta lähtien. Sen perustana on kaikissa saamen kielissä esiintyvä ja siten saamelaisten itsensä käyttämä nimitys. Pohjoissaamen kielellä saamelainen on sápmelaš, inarinsaamen kielellä sämmilâš ja koltansaamen kielellä sä´mmlaž.

 

Viranomaisten veroluetteloissa termiä lappalainen käytettiin 1600-luvulta alkaen tarkoittaen lappalaiselinkeinojen kuten poronhoidon harjoittajia.  Kaikki viranomaisluetteloihin lappalaisiksi merkityt henkilöt eivät siten olleet etnisiä saamelaisia.

4. Mitä tarkoitetaan, kun usein puhutaan saamen kielestä, vaikka saamen kieliä on useita?

 

Puhuttaessa saamen kielestä viitataan yleensä kaikkiin saamen kielimuotoihin. Esimerkiksi vuonna 2003 voimaan tulleen Saamen kielilain säännökset koskevat kaikkia kolmea Suomessa puhuttua saamen kieltä, inarin-, koltan- ja pohjoissaamea. Lain 3 §:ssä todetaan, että laissa tarkoitetaan ”saamen kielellä inarinsaamen, koltansaamen tai pohjoissaamen kieltä käytetystä kielestä tai pääasiallisesta kohderyhmästä riippuen”.

5. Kuinka paljon saamelaisia on?

 

Saamelaisia arvioidaan olevan yhteensä 60-100.000, joista noin 40-60.000 Norjassa, 15-20.000 Ruotsissa, noin 10.000 Suomessa ja noin 2.000 Venäjällä. Saamelaisväestön tarkka lukumäärä ei ole tiedossa.

 

Suomessa saamelaisväestön lukumäärää osoittavat tiedot päivitetään joka neljäs vuosi saamelaisvaalien yhteydessä. Uusimmat tilastotiedot ovat vuodelta 2015. Niiden mukaan Suomessa on yhteensä 10463 saamelaista, joista noin 34 % asuu laissa määritellyllä saamelaisten kotiseutualueella. Noin 65 % saamelaisista asuu kotiseutualueen ulkopuolella, noin 50 % kuitenkin Lapin maakunnan alueella.

6. Mikä on saamelaisten kotiseutualue?

Saamelaisten kotiseutualue (Sámiid ruovttuguovlu) on määritelty laissa saamelaiskäräjistä. Siihen kuuluvat Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kunnat kokonaisuudessaan ja Sodankylän kunnan pohjoisosa eli Lapin paliskunnan alue (Vuotson kylän alue).

 

Monet saamelaisille lainsäädännössä turvatuista oikeuksista, esimerkiksi oikeus saada opetusta omalla kielellä, on sidottu viralliseen kotiseutualueeseen. Valtaosa myös muista kielellisistä oikeuksista, jotka on määritelty Saamen kielilaissa, on sidottu saamelaisten kotiseutualueeseen.

 

Saamelaisten omaa kieltä ja kulttuuria koskeva itsehallinto koskee myös saamelaisten kotiseutualuetta.

7. Ovatko kaikki saamelaiset poronhoitajia, jonka kuvan saa usein esimerkiksi matkailuesitteistä?

Poronhoito on saamelaisille tärkeä elinkeino monesta syystä: se on toimeentulon ja ravinnon lähde ja lisäksi sillä on suurta kulttuurista merkitystä. Porosta saatavat raaka-aineet ovat tärkeitä saamelaisen käsityön (Sámi duodji) materiaaleja. Lisäksi poronhoidon piirissä kehittynyt saamen kieli sisältää rikkaan mm. poroa sen eri ominaisuuksissa kuvaavan sanaston, jolla on nykyisin myös tieteellistä merkitystä.

Poronhoidolla on myös suuri sosiaalinen merkitys perheille, suvuille ja kyläyhteisöille. Monilla alueilla, joilla saamen kieli on ollut katoamassa tai vaihtumassa maan pääkieleen, poronhoito on erityisen rikkaiden poroelinkeinoon liittyvien ilmaisumuotojensa ansiosta säilynyt poronhoitajien työkielenä. Sellaisena se on myös säilyttänyt kieltä, joka on muuten ollut vaarassa sammua.

 

Poronhoitoa, erityisesti pohjoissaamelaisilla alueilla kehittynyttä tunturiporonhoitoa, myös suurporonhoidoksi nimitettyä elämänmuotoa, on pidetty eksoottisena ja muiden kansojen elinkeinoista selvimmin poikkeavana saamelaisena elinkeinona. Sen takia sitä on alettu pitää yleisesti saamelaisuuden tuntomerkkinä. Sitä se ei kuitenkaan ole. Poronhoitajasaamelaiset eivät koskaan ole muodostaneet enemmistöä saamelaisväestöstä. Norjassa suurin saamelaisryhmä ovat olleet merikalastuksesta ja pienimuotoisesta maataloudesta eläneet merisaamelaiset. Suomessa saamelaisten perinteistä toimeentulonlähdettä on kuvattu monitaloudeksi, jossa toimeentulo on saatu monista eri lähteistä. Perinteisiä elinkeinoja ovat myös metsästys, kalastus ja luonnontuotteiden keräily.

 

Kuva saamelaisista poronhoitajina on siten toisaalta totta, toisaalta se luo saamelaisista totuuden vastaista stereotypiaa.

8. Miksi tarvitaan erityisiä saamen kielioikeuksia, miksi kielen säilyttäminen on tärkeää?

Oma kieli on osa ihmiseksi tulemistamme ja ihmisenä olemistamme. Äidinkieli on korvaamaton osa ihmisyyttämme. Äidinkieli on kaiken oppimisen perusta ja samalla syvimpien tunteiden ja ajattelun kieli.

 

Kielioikeuksia tarvitaan turvaamaan kielen oppimis-, käyttö- ja kehittymismahdollisuuksia ja normaalin arkipäiväisen elämän edellytyksiä. Ilman mahdollisuutta esimerkiksi oman kielen kouluopetukseen kieli ei kehity ja sen puhuja jää luku- ja kirjoitustaidottomaksi omassa kielessään. Näin on käynyt ennen peruskoulua toimineen kansakoulun aikakaudella koulunsa käyneille saamelaissukupolville. Luku- ja kirjoitustaito ovat edellytyksiä muun muassa kirjallisuuden synnylle. Kielioikeuksia tarvitaan myös edellytyksenä normaalille arkielämälle, jossa omaa kieltä ei tarvitse hävetä, piilottaa eikä vaihtaa toiseksi.

 

Kielioikeuksien puuttuminen johtaa kielen- ja kulttuurinvaihdoksiin, jota on tapahtunut myös Pohjoismaissa. Monet sellaiset saamelaiset, jotka eivät ole enää oppineet vanhempiensa tai sukunsa alkuperäiskieltä, ovat myöhemmin elvyttäneet kielensä. Kielioikeuksia tarvitaan myös aiempien sukupolvien aikana aiheutettujen vahinkojen korjaamiseen: menetetyn kielen uudelleen oppimisen mahdollistamiseen.

 

Kieli kantaa sisällään kansansa yhteistä historiaa ja kulttuuria, perinnettä ja kokemusta ja se liittää nykyisen puhujansa yhteen aikaisempien sukupolvien kanssa. Samalla se on merkittävin yhdysside eri maissa asuvien samaa kieltä puhuvien kanssa. Saamelaisille oma kieli on silta valtioiden rajojen ylitse. Oma kieli on aarreaitta täynnä tietoa ja kokemusta, kokonainen kirjasto, kuten saamelainen kirjailija Kerttu Vuolab on usein todennut. Jokainen kieli on korvaamaton.

9. Mitä tarkoitetaan, kun puhutaan uhanalaisista kielistä (endangered languages, áitatvulos gielat)?

 

Yksinkertainen vastaus tähän on, että kieli on uhanalainen, kun se ei enää siirry aktiivisena arkipäivän kielenä uusille sukupolville (intergenerational transmission) tai sen siirtyminen uusille sukupolville on heikentynyt. Tutkijat ovat määritelleet useita asteita kielen uhanalaisuudelle.

 

Tietoja maailman uhanalaisista kielistä löytyy esimerkiksi Yhdistyneiden Kansakuntien koulutus-, tiede- ja kulttuurijärjestö Unescon internet-sivuilta www.unesco.org. Unescon asiantuntijoiden luokitusten mukaan kaikki saamen kielet kuuluvat maailman uhanalaisten kielten joukkoon. Suomessa puhutut inarin- ja koltansaamen kieli on luokiteltu vakavasti uhanalaisiksi kieliksi (severely endangered languages).

10. Puhuvatko kaikki saamelaiset saamen kieltä?

 

Kaikki saamelaiset eivät puhu saamen kieltä, mutta luotettavia tilastoja saamen kielen puhujista ei ole. Suomessa ensimmäinen saamen kielilaki tuli voimaan vasta vuonna 1992, jonka jälkeen on ollut mahdollista ilmoittaa henkikirjoittajalle äidinkieleksi myös saamen kieli.

 

Saamen kieltä äidinkielenään puhuvat ovat kuitenkin lähes poikkeuksetta kaksi-, jopa kolmikielisiä, jonka takia heidän on valittava minkä äidinkielistään he ilmoittavat virallisiin tilastoihin. Suomessa ei ole mahdollista ilmoittaa henkikirjoittajalle kahta tai useampaa äidinkieltä, vaikka monikielisyys on tyypillinen saamelaisille ja monille muillekin. Kaksi- ja monikielisyys on maailmassa yksikielisyyttä yleisempää.

Toimitus 2019: vastaava toimittaja Ulla Aikio-Puoskari, toimittaja Outi Paadar

Pedagoginen sisältö: Petra Kuuva

Graafinen suunnittelu ja toteutus: Eeva Mäkinen

  • Facebook Social Icon
  • Twitter Social Icon

TÄMÄN SIVUSTON MATERIAALIA ON LUPA KÄYTTÄÄ KOULUOPETUKSESSA

© COPYRIGHT SAAMELAISKÄRÄJÄT

©2018 by KANSALLISPÄIVÄ. Proudly created with Wix.com