INARINSAAMELAISET

Inarinsaamelaiset ovat ainoa saamelaisryhmä, joka asuu perinteisesti vain yhdessä valtiossa ja yhden kunnan alueella. Kun muut saamelaiset ovat eri syistä johtuen vaihtaneet asuinpaikkaansa, ovat inarinsaamelaiset ainakin koko historiallisen ajan asuneet aina samassa paikassa, Inarijärven ympäristössä. Heihin sopii nimenomaisesti saamelaisen kirjailijan Johan Turin lause: "Meistä ei ole kuultu, että me olisimme tulleet tänne mistään."


Inarinsaamelaisten identiteetti erottaa heidät suomalaisten lisäksi myös muista saamelaisista, pohjois- ja kolttasaamelaisista, vaikka he samaistuvatkin saamelaisiin yleensä. Oman ryhmän merkkejä ovat ennen muuta kieli, asuinseutu, sukutietoisuus ja vaatetus.

KIELI


Kielellisesti inarinsaamelaiset kuuluvat saamen itäisiin kielimuotoihin, vaikka heille on helpompaa ymmärtää läntisiin kielimuotoihin kuuluvaa pohjoissaamea kuin itäisiin kieliin kuuluvaa koltansaamea. Itse he käyttävät sanaa ´kieli´ ilmaisemaan murteiden tai kielimuotojen välistä eroa: anarâškielâ, inarinkieli.


Ero muihin saamen kieliin on niin suuri, että naapurikieltenkin ymmärtäminen vaatii totuttelua. Sen vuoksi esimerkiksi yhteinen opetus ja oppimateriaali muiden saamelaisryhmien kanssa ei tule kysymykseen. 

Tutustu inarinsaamen kielen aakkosiin - katso video!

sohkar sohkar2.png

MEDIA

 

Yle Areena: Sohkaršohkka - joka torstai 18.00 - 20.00 ja uusinta 18.30 - 20.30 perjantaina. 

WhatsApp +358 40 190 9114

Yle Areena: Unna Junna  Saamen kielinen lastenohjelma

sunnuntaisin TV-2:ssa klo 7.45 ja FST5:ssä klo 10.30

Yle Areena: Dearvva! Tiörv! Tierva!  
Yle Sápmin iltapäivälähetys kolmella saamen kielellä.

VÄESTÖ JA KIELENPUHUJAT

Inarinsaamen kielen puhujien määrä on aina ollut pieni, vain muutamia satoja. Nykyisin heitä on saamelaiskäräjien tilaston mukaan n. 300. Saamelaiskäräjävaaleissa 2003 äänioikeutettuja inarinsaamen ensiksi oppineita oli 269. Mutta kun mukaan luetaan ne saamelaismääritelmän mukaiset inarinsaamelaiset, joiden vanhempi tai yksi isovanhemmista oli ensimmäisenä kielenään puhunut inarinsaamea, äänioikeutettujen määrä on tietysti paljon suurempi. 


Inarinsaamen kielen ongelma on pienelle kieliryhmälle tyypillinen: osaavia ja aktiivisia ihmisiä on vähän. Sama ihminen joutuu olemaan poliitikko, opettaja, toimittaja, kulttuurityöntekijä, lakimies, taiteilija, kielentutkija, lastenhoitaja, nuorisotyöntekijä jne.

 
Opetusta vaivaa kaikilla opetuksen tasoilla suuri pula oppimateriaaleista ja opettajista. Materiaalin tekijöitä on vähän mutta tilanne on paranemassa.

KIELILÄHETTILÄÄT

Saamelaiskäräjät on nimittänyt neljä kielilähettilästä Saamen kielten esilletuomiseksi. He toimivat esikuvina ja haastavat käyttämään rohkeasti saamen kieliä. 

Inarinsaamen kielen kielilähettilään Sáárá Seipiharjun

kielipolku alkoi inarinsaamen kielipesästä. Hän kävi peruskoulun Inarissa inarinsaamenkielisellä luokalla, mutta alettuaan käymään lukiota 40 km päässä kotikylästä hän ymmärsi, kuinka tärkeää kielen elvyttäminen on.

Katso kielilähettiläs Sááran esittelyvideo!

KOULUTUS


Inarinsaamea alettiin opettaa peruskoulun yläasteella tuntiopetuksena v. 1976. Inarin kunta perusti opettajan viran inarinsaamen opetusta varten v. 1986. Eri aineiden saamenkielinen opetus alkoi v. 2000.
Nykyisin inarinsaame on opetussuunnitelman mukaan sekä vieraana kielenä että äidinkielenä perusopetuksessa ja lukiossa. Ylioppilastutkinnossa on inarinsaamen kokeen voinut suorittaa sekä äidinkielessä että vieraana kielenä vuodesta 1998 lähtien. Saamelaisalueen koulutuskeskus, joka on toisen asteen oppilaitos, järjestää kursseja inarinsaamessa.

Yliopisto-opetuksessa on mahdollista suorittaa maisteriopinnot Oulun yliopiston Giellagas-instituutissa. Lisäksi inarinsaamen kursseja järjestetään etäopetuksena.

Giellatekno saamen kieliteknologia.jpg

Saamen kieleteknologia

Saamen kieliteknologiset sovellukset ovat apuna saamenkielten käytössä ja opiskelussa. Kieliteknologian sivulta löytää mm. oikolukuohjelmia, näppäimistöt puhelimiin ja tietokoneisiin, nettisanakirjoja ja apua kielenoppimiseen inarin-, koltan ja pohjoissaamen kielille.

Saamenkielinen kielipesä Suomessa on saamelaisten perheiden lapsille suunnattua varhaiskasvatusta, jossa lapsille puhutaan alusta saakka tiettyä saamen kieltä ja jossa toiminta pohjautuu saamelaiskulttuuriin. Kielipesässä opetellaan kieltä yhdessä leikkien. Lue lisää...

Kuvat: Ville-Riiko Fofonoff

AMOC - HIRVIÖRÄPPIÄ INARINSAAMEKSI

Saameräpin isä Amoc - Aanaar Master of Ceremony räppää uhanalaisella inarinsaamella, jonka puhujia on nykyään arviolta 350-450. Kieli on elpynyt viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana erityisesti kielipesätoiminnan ansiosta, jonka laittoi Mikkalin isä Matti Morottaja taannoin käyntiin. Amocia on kutsuttu inarinsaamen lähettilääksi, mutta itse hän painottaa, että on vain yksi tekijä muiden kielen eteen työskentelevien joukossa. Inarinsaameksi Amoc alkoi räpätä ensin kokeilumielessä, mutta koska se on hänen äidinkielensä, niin se oli myös luonnollista. Amoc kokee musiikin tekemisen ja kirjoittamisen lähtökohtaisesti terapiatyönä. Inarinsaamenkielen käyttö ja kehittäminen siinä samalla on hienoa bonusta.  Lue lisää...

MUSIIKKI

 

Keskeisin osa inarinsaamelaista musiikkiperinnettä ovat inarinsaamenkieliset livđet. Niillä pohjoissaamelaisten joikujen tavoin on selkeästi oma kohteensa. Livđe-perinne ehti jo kadota, kunnes 2000-luvulla Ylen arkistosta löytyi niistä 1960-luvulla tehtyjä nauhoituksia.

 

Tunnettuja inarinsaamelaisia musiikintekijöitä ovat räp-artisti Amoc, sisarukset Heli ja Satu Aikio, Aila-duo (Heli Aikio & Jessika Lampi) sekä livđe-laulajana ja musiikkiperinteen elvyttäjänä tunnetuksi tullut Anna Morottaja. Vuonna 2014 Aila-Duo voitti Sámi Grand Prix -laulukilpailun Kautokeinossa Norjassa.

 

Vanhemman polven musiikintekijöistä mainittakoon Ilmari Mattus ja Matti Morottaja, joka esiintyi mm. ensimmäisillä Kaustisen kansamusiikkifestivaaleilla vuonna 1968.   Lue lisää...

KIRJALLISUUS


Inarinsaameksi on ilmestynyt kauno- ja lastenkirjallisuutta käännöksinä ja inarinsaameksi kirjoitettuna joitakin kymmeniä kirjoja. Marja-Liisa Olthuisin kirjoittama kirja Njobžâvääri pessijâšmarkkâneh (Nallevaaran pääsiäismarkkinat) on saanut kansainvälisen IBBY-palkinnon 2008 (The International Board on Books for Young People).

ASEMA LAINSÄÄDÄNNÖSSÄ JA HALLINNOSSA
 

Muutamissa säädöksissä inarinsaamelaiset mainitaan erikseen. Tällaisia ovat Saamen kielilaki (2004) ja Laki Kotimaisten kielten keskuksesta. Perusopetuksen ja lukion Opetussuunnitelman perusteet -asiakirjoissa inarinsaamen kielellä on äidinkielen ja vieraan kielen asema.


Saamelaiskäräjien työjärjestyksessä inarinsaamen kielellä on samanarvoinen asema muiden saamen kielten kanssa.
Euroopan neuvoston ministerikomitea suositti v. 2004 alueellisia kieliä tai vähemmistökieliä koskevan eurooppalaisen peruskirjan soveltamisesta Suomessa, että Suomi "ryhtyy erityisesti välittömiin toimenpiteisiin varmistaakseen vakavan häviämisvaaran alaisena olevien inarin- ja koltansaamen kielten elinkelpoisuuden".

Saamelaiskäräjät päätti vuonna 2018 perustaa inarinsaamelaisasiain neuvottelukunnan. Neuvottelukunnan tarkoituksena on neuvoa antavana elimenä edistää inarinsaamelaisten asioita ja asemaa. Inarinsaamelaisasiain neuvottelukunnan ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Heikki Paltto. Neuvottelukunnan tehtävänä on antaa lausuntoja Saamelaiskäräjien hallitukselle ja lautakunnille inarinsaamelaisia koskevissa asioissa, seurata inarinsaamelaisia koskevien asioiden kehitystä, toimia asiantuntijana inarinsaamelaisia koskevissa asioissa sekä tehdä esityksiä inarinsaamelaisia koskevissa kysymyksissä.

Koškepuško - kuivahauki on olennainen osa inarinsaamelaista kulttuuria.

Kuva: Jan-Eerik Paadar

INARINSAAMEN KIELEN YHDISTYS

 

Vuonna 1986 perustettiin Inarinsaamen kielen yhdistys, Anarâškielâ servi ry. Sen tehtävänä on edistää inarinsaamen kieltä kielipesä-, lehti- ja julkaisutoiminnalla sekä tiedonvälityksellä. Yhdistyksen virallinen kieli on inarinsaame ja kaikki toiminta tapahtuu tällä kielellä.


Inarinsaamen kielen yhdistyksen perustama inarinsaamen kielipesä Kielâpiervâl aloitti toimintansa 1997. Sen tarkoituksena on omaksuttaa alle kouluikäisille lapsille inarinsaamen kieltä. Kielipesätoiminnan ansiosta voitiin Inarin ala-asteella aloittaa opetus inarinsaamen kielellä.
Anarâškielâ servi on julkaissut alusta lähtien Anarâš-nimistä lehteä, joka tosin rahoituksen vähyyden vuoksi ilmestyy vain 3-5 kertaa vuodessa. Lehti pyrkii helppolukuisen kielen ja kiinnostavien aiheiden avulla herättämään kiinnostusta inarinsaamen kielen käyttöön. Yksi lehden vuosinumeroista ilmestyy kalenterina.


Inarinsaamen kielellä ilmestyi 2007-2011 myös nettilehti Kierâš, joka ilmestyi kerran viikossa sekä sähköisessä muodossa että paperiversiona.

Inarinsaamelaiset karvakengät eli nutukkaat.

Kuva: Kevin Francett

KIELI SÄILYY
 

Inarinsaamen kieli ja kulttuuri oli vielä muutama vuosikymmen sitten vakavan häviämisuhan alla. Inarinsaamelaiset ovat kuitenkin saaneet kulttuuritahdollaan kehityksen kääntymään ja kielen elpymään.
Osaltaan elpymiseen on vaikuttanut myöskin viimeaikainen statuksen paraneminen saamelaisyhteisössä ja suomalaisen kulttuurielämän tuntuva tuki.
Inarinsaamelaiset näkevät myös, että merkittävin rooli kielen ja kulttuurin säilymisessä on heillä itsellään. Kieli säilyy, kun sitä käytetään.

Suvi Kivelä: Uđđâsist šoddâm/Uudelleen syntynyt/Reborn (Saamelaisalueen koulutuskeskus, 2010) Kesto 9 min

Kuva: Ville-Riiko Fofonoff

Toimitus 2019: vastaava toimittaja Ulla Aikio-Puoskari, toimittaja Outi Paadar

Pedagoginen sisältö: Petra Kuuva

Graafinen suunnittelu ja toteutus: Eeva Mäkinen

  • Facebook Social Icon
  • Twitter Social Icon

TÄMÄN SIVUSTON MATERIAALIA ON LUPA KÄYTTÄÄ KOULUOPETUKSESSA

© COPYRIGHT SAAMELAISKÄRÄJÄT

©2018 by KANSALLISPÄIVÄ. Proudly created with Wix.com