top of page

AIKAJANA

RUOTSIN VALLAN AIKA  - 1809

    98   Tacitus kirjoittaa kirjassaan Germania saamelaisista | VIDEO

  550   Bysanttilainen Prokopios kirjoittaa Thulen kansasta ja Skrithiphinoista

  890   Ottarin matkakertomus mm. itäsaamelaisista Englannin kuningas Alfred Suurelle

1100 - luvulla Norjan kuninkaan tiedetään verottaneen Jäämeren rannikon kalastajasaamelaisia

1150 - luvulla ns. Ruotsin ensimmäinen ristiretki Lounais-Suomeen

1200 - luvulla paimentolaisporonhoito (suurporonhoito) syntyi Länsi-Norjassa

1326   Ruija ja Kuola määritetään yhteismaaksi Norjan ja Novgorodin välisessä rauhansopimuksessa

1397 -1521 Kalmarin unionin aikana lähes kaikki Suomea koskevat päätökset tehtiin Tanskassa

1543  Ensimmäinen suomenkielinen kirja Abckiria

1553  Lapinveron keruu siirtyy Kustaa Vaasan kaudella suoraan kruunun harjoittamaksi toiminnaksi

1595  Täyssinän rauha Ruotsin ja Venäjän välillä. Raja määritettiin kulkemaan Laatokalta kohti Jäämeren rantaa

1600  -luvulla paimentolaisporonhoito (suurporonhoito) tuli Käsivarteen

1601  Vanhin asiakirja Suõʹnnjel -kolttakylän Gramota arkistossa

1605  Kaarle-herttuan toimesta aletaan kerätä tarkkoja tietoja Lappien poromääristä

1613  Knäredin rauhansopimuksessa Ruotsi luopui kaikista oikeuksistaan Jäämeren rannikolla Tiitisvuonon ja

           Varanginvuonon välillä asuvien saamelaisten verotukseen ja hallintaan

1619  Ensimmäiset saamenkieliset kirjat julkaistaan ABC-Book på Lappesko Tungomål ja En lijten sångbok

1638  Ensimmäinen saamenkielinen aapiskirja julkaistaan luulajansaameksi Swenske och Lappeske ABC Book

1642  Ensimmäinen suomenkielinen Raamattu

1673  Ensimmäinen Lapinmaiden asutusplakaatti

1673  Johannes Schefferuksen Lapponia-kirja

1673  Saamelaispappi Olaus Sirman runo Kulnasadž vaatimeni (Juokse porosein) ja Mårse faurog (Morsiamen joiku)

1695  Toinen Lapinmaiden asutusplakaatti

1700  -luvulla poronhoidon järjestäytyminen käynnistyi Suomessa

1723  Kuninkaallinen määräys kristinopin opettamisesta saamelaisille ja koulujen perustamisesta alueelle

1743  Utsjoen pedagogio aloittaa toimintansa

1751  Norjan ja Ruotsin välinen raja sovitaan Strömstadin sopimuksella

1751  Strömstadin sopimuksen lisäpöytäkirja (kts. myös Lappekodisillen)

1751  Lapinmaissa Norjan ja Ruotsin yhteisverotus päättyi

1757  Maiden isojako alkaa

1775  Viimeisin asiakirja Suõʹnnjel -kolttakylän Gramota arkistossa

PORONHOITO ALKAA

1809  Suomen suuriruhtinaskunta. Suomessa alkaa Venäjän vallan aika

1809  Suomen ja Ruotsin välinen raja

1826  Norjan ja Venäjän välinen raja

1840  Ensimmäinen Uusi testamentti pohjoissaameksi

1848  Maiden uusjako alkaa

1844 - 45 Lestadiolainen herätysliike syntyy

1852  Koutokeinon kansannousu ns. kapina

1859  Metsänhoitolaitoksen perustaminen (myöh. Metsähallitus)

1863  Metsäasetus jolla muodostetaan ns. valton maat, jotka asetettiin hoidon alaiseksi

1872  Saamelaismies Nils Mathisen Sara mukana professori Nils A. Nordenskiöldin tutkimusmatkalla

           Huippuvuorilla

1873  Ensimmäinen Tenon kalastussääntö

1875  Saamelaisperhe näytillä Berliinin eläintarhassa tiettävästi ensimmäistä kertaa

1876  Anders Fjellnerin Päivän pojat (Beaivvi bártnit) joikuruno

1877  Saamelaisten pohjoismaisen yhteistyön äiti Elsa Laula Renberg syntyy

1894  Ensimmäiset saamelaiset muuttivat poroineen Telleriin Alaskaan

1895  Ensimmäinen Vanha testamentti pohjoissaameksi

1898  Paliskuntajako luotiin Suomen senaatin määräyksellä

1898  Ensimmäinen saamenkielinen lehti Nuortanaste perustetaan ja jota julkaistaan edelleen

1898  Saamelaisten toinen matka poroineen Circle Cityyn Alaskaan

1898 -1900 Saamelaismiehet Per Savio ja Ole Must mukana Carsten Borchgrevinkin tutkimusmatkalla

           Antartiksella

1904  Ensimmäinen saamelaisyhdistys, Ruotsin saamelaisten keskusjärjestö (Lapparnas Centralforbund)

           perustetaan Tukholmassa

1904  Ensimmäinen saamelaisnaisen, Elsa Laula Renbergin, kirjoittama kirja Infør lif eller död? julkaistaan

1905  Norja itsenäistyy

1910  Juhani Jomppasen perhe näytillä Carl Hagenbeckin Völkerschau-ohjelmassa Saksassa

1910  Saamelaiskirjailija Johan Turin kirja Muitalus sámiid birra (Kertomus saamelaisista) julkaistaan saamenkielellä

1914 – 1918 Ensimmäinen maailmansota

1915  Saamelaiskirjailija Pedar Jalven Muottačalmit (Lumihiutaleita)-kirja julkaistaan

1800 - LUKU

VENÄJÄN VALLAN AIKA 1809 - 1917

1917  Ensimmäinen yhteissaamelainen kokous Trondheimissa 6.2.1917 - VIDEO: Nainen joka kokosi saamelaiset

1917  Suomi itsenäistyy

1920  Suomen ja Venäjän välinen raja - Petsamo Suomelle Tarton rauhassa

1922  Neuvostoliitto perustetaan

1926  Suomen Poronjalostusyhdistys perustettiin (myöh. Paliskuntain yhdistys)

1932  Poronhoitolaki

1932  Saamen kieltä ja kulttuuria edistävä Lapin sivistysseura perustetaan Helsingissä

1934  Sápmelaš (saamelainen) lehti perustetaan

1935  Tuomo Itkosen Samikiel Abis (saamen kielen aapinen) julkaistaan vuosien vastustuksen jälkeen

1936  Iijärven nuorisoseura on Suomen puolen ensimmäinen saamelaisyhdistys

1939  Toinen maailmansota alkaa

1942  Inarijärven säännöstely aloitettiin (Niskakosken pato valmis)

1944  Suomen ja Venäjän välinen raja - Petsamo Neuvosto-Venäjälle Moskovan välirauhassa

1944  Samii Litto -järjestö perustetaan evakkomatkalla

1944 - 1945 Lapin sota, saksalaisten poltetun maan taktiikka ja siviiliväestön evakuointi

1945  Toinen maailmansota päättyy

1947  Saamenkieliset radiolähetykset alkavat kuulua säännöllisesti

1947  Suomen ja Venäjän välinen raja - Jäniskosken-Niskakosken alue Venäjälle

1947  Asuntola-aika alkaa Lapissa. Asetus kansakoulun oppilasasuntoloista

1949  Ensimmäinen Saamelaisasiain komitea nimetään

1949  Neuvostoliitosta Suomeen tulleiden kolttasaamelaisten asutus Sevettijärven ja Keväjärven alueille

1951  Margarethe Wiigin norjaksi ja saameksi tekstitetty ABC -kirja ilmestyy

1952  Saamelaisasiain komitean mietintö valmistui

1953  Ensimmäinen pohjoismainen Saamelaiskonferenssi Jokkmokissa

1953  Saamelaisten kristillinen kansanopisto/ Sámii kristtalaš nuoraidskuvla perustetaan Inariin

1954  Viimeinen katekeetta Laura Lehtola lopettaa toimintansa Inarissa

1956  Pohjoismainen Saamelaisneuvosto/ Davviriikkaid Sámiráđđi perustetaan

1959  Inarin saamelaismuseo perustetaan

1962  Ensimmäiset moottorikelkat luovutetaan omistajilleen Inarissa

1967  Lokan tekojärven rakentaminen alkaa ja kokonaisia saamelaiskyliä jää veden alle

1968  Nils Aslak Valkeapään ensimmäinen LP-levy Joikuja julkistetaan

1970 - luvun alkuvuosina järjestetään ensimmäinen Saamelaisnuorten taidetapahtuma

1970  Porttipahdan tekojärvi rakennetaan

1970  Pohjoissaamen perusopinnot käynnistyvät Oulun yliopistossa

1970  Saamen kielestä tulee koulun opetuskieli peruskouluajan myötä

1972  Koltansaamen kirjoitustapa hyväksytään

1972  Koltansaamen opetus alkaa Sevettijärvellä

1972  Siirtyminen kansakoulusta peruskouluun alkaa ja asuntolajärjestelmää puretaan

1973  Saamelainen tutkimuslaitos Sámi Instituhtta perustetaan Koutokeinoon

1973  Saamelaisvaltuuskunta Sámi parlameanta perustetaan asetuksella - ensimmäinen saamelaisparlamentti

           Pohjoismaissa

1973  Päivähoitolaki mahdollistaa saamenkielisen päivähoidon

1975  Alkuperäiskansojen maailmanneuvosto (WCIP) perustetaan Port Albernissa, Kanadassa

1975  Saamelainen käsityöyhdistys Sápmelaš Duoddjarat perustetaan (myöh. Sámi Duodji ry)

1976  Inarinsaamen kielen opetus alkaa Inarin kunnan kouluissa

1977  Saamelaisalueen ammatillinen koulutuskeskus perustetaan

1978  Pohjoissaamen kielen yhtenäinen pohjoismainen kirjoitustapa, ortografia hyväksytään Arjeplogin

           saamelaiskonferenssissa

1979  Ensimmäinen alkuperäiskansojen kulttuurifestivaali Davvi Šuvvá järjestetään Karesuandossa, Ruotsin ja

           Suomen rajalla

1979  Kiista Alattion- ja Koutokeinojoen patoamishankkeesta alkaa ja saa aikaan valtavan kansanliikkeen ja

           mediatapahtuman

1980  Saamen kielen professuuri perustetaan Oulun yliopistoon

1980  Pohjoissaamen pääaineopinnot alkavat Oulun yliopistossa

1980  Saamen kielen kirjoittaminen vieraana kielenä ylioppilaskirjoituksissa tulee mahdolliseksi

1980  Sámi duodji -tavaramerkki hyväksytään saamelaiskonferenssissa Tromssassa

1881  Päivähoitolakiin tehty lisäys velvoittaa omakielisen päivähoidon järjestämiseen saamenkielisille lapsille

1981  Kiista Alattion- ja Koutokeinonjoen patoamishankkeesta päättyy padon rakentamiseen - mutta Masin kylä

           säilyy ja moni asia muuttuu

1985  Saamelaisneuvoston ensimmäinen kunniapalkinto Áillohaš - Nils-Aslak Valkeapäälle

1986  Saamen lippu hyväksytään pohjoismaisessa saamelaiskonferenssissa Åressa

1987  Nils Gaupin Ofelaš (Tiennäyttäjä, Veiviseren) elokuva esitetään 

1980 - lopussa saamen kielen kirjaimisto tietokoneessa

1989  Norjan saamelaiskäräjät perustetaan

1989  Saamelainen korkeakoulu (Sámi Allaskuvla) perustetaan Norjan Koutokeinoon

1989  Venäjän raja aukeaa

1989  Kuolan saamelaisyhdistys (Ассоциация кольских саамов АКС) perustetaan

1989  Saamelaiset tunnustetaan alkuperäiskansaksi Norjassa. Kansainvälisen työjärjestön (ILO) yleissopimus

           nro169 Itsenäisten maiden alkuperäis- ja heimokansoista hyväksytään

1989  Sámi allaskuvla/ Saamelainen korkeakoulu perustetaan Koutokeinoon

1991  Saamen radiolle, Yle Sápmille oma lähetysverkko

1991  Tenon korvauslaki

1991  Neuvostoliitto hajoaa

1991  Laki saamen kielen käyttämisestä viranomaisissa/ ensimmäinen saamen kielilaki hyväksytään Suomessa

1991  Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinto saamelaiskirjailija Nils-Aslak Valkeapäälle

1992  Saamen kielillä on virallinen asema Suomessa saamelaisten kotiseutualueella

1992  Saamen suvun laulu ja kansallispäivä 6.2. hyväksytään saamelaiskonferenssissa Helsingissä

1992  Inarinsaamen kielen kirjoitustapa, ortografia hyväksytään

1993  Saamelaisalueen koulutuskeskus, Laki saamelaisalueen koulutuskeskuksesta. Uusi oppilaitos syntyy kolmen

           vanhan pohjalta

1993  Ruotsin Saamelaiskäräjät perustetaan

1993  Ensimmäinen saamen kieltä elvyttävä kielipesä aloittaa Sevettijärvellä

1993  Ensimmäinen YK:n julistama alkuperäiskansojen teemavuosi - mm. saamelaisteemainen Oktavuohta-lehti

           jaetaan kaikkiin Suomen kouluihin

1994  Saamen kielen kirjoittaminen äidinkielenä mahdollistuu ylioppilaskirjoituksissa

1994  Ensimmäinen saamelaisneuvoston kirjallisuuspalkinto Iraida Vinogradovan Mu ustibat -kirjalle

SUOMEN ITSENÄISYYDEN AIKA 

1995  Suomi liittyy EU:n

1995  Suomen EU:n liittymissopimuksen pöytäkirja nro 3 saamelaisista

1995  Saamelaiset tunnustetaan Suomen alkuperäiskansaksi perustuslaissa (hallitusmuodon muutos 969/1995)

1995  Kolttalaki

1995  Laki saamelaiskäräjistä - Saamelaiskäräjät perustetaan aiemmin toimineen Saamelaisvaltuuskunnan työn

           jatkajaksi

1995  YK:n alkuperäiskansavuosikymmen alkaa (1995-2005)

1996  Suomen Saamelaiskäräjät aloittaa toimintansa

1996  Arktinen neuvosto perustetaan ja alkuperäiskansajärjestöt sen pysyviä jäseniä

1996  Saamelaiskonferenssi Murmanskissa hyväksyy 11 saamelaisten liputuspäivää

1997  Inarinsaamen kieltä elvyttävä ensimmäinen kielipesä Kielâpiervâl aloittaa

1997  Ensimmäinen saamelaiskäräjien kulttuuripalkinto kirjailija Kirsti Paltolle

1997  Norja hyväksyy ensimmäisen täydellisen saamelaisen opetussuunnitelman (Sámi oahppoplánat/ Det 

           samiske laereplanverket) ja kansalliseen opetussuunnitelmaan sisällytetään kaikkia maan kouluja koskevat

           saamelaiskulttuuria käsittelevät oppisisällöt

1998  Uusi testamentti julkaistaan pohjoissaamen nykyisellä kirjoitustavalla

1999  Saamelaiset mainitaan alkuperäiskansana Suomen uudistetussa perustuslaissa

1999  Vuokko Hirvonen kirjoittaa ensimmäisen saamenkielisen väitöskirjan

2000  Saamelainen parlamentaarinen neuvosto perustetaan Suomen, Norjan ja Ruotsin Saamelaiskäräjien

           yhteistoimintaa varten

2000  Inarinsaamenkielinen perusopetus käynnistyy

2000  YK:n alkuperäiskansojen pysyvä foorumi perustetaan, Norjan saamelainen Ole Henrik Magga aloittaa sen 

           ensimmäisenä puheenjohtajana

2001  Oulun yliopiston Giellagas-instituutti perustetaan

2001  YK:n nimittää alkuperäiskansojen ensimmäisen erityisraportoijan

2002  Inarin metsäkiista alkaa

2003  Saamen kielilaki

2004  Saamelaisten kansallispäivän Yliopiston almanakkaan ja muihin kalentereihin

2004  Ensimmäinen Gollegiella-palkinto Ella Holm Bullille ja Anarâkielâ serville (inarinsaamen kielen yhdistys)

2005  YK:n toinen alkuperäiskansavuosikymmen alkaa (2005-2014)

2005  Pohjoismainen saamelaissopimusluonnos ojennetaan Norjan, Ruotsin ja Suomen valtioille

2007  YK:n alkuperäiskansojen oikeuksia koskeva julistus hyväksytään YK:n yleiskokouksessa

2007  Alkuperäiskansojen oikeuksien asiantuntijamekanismi (EMRIP) perustetaan YK-järjestelmään

2007  Saamen kielen oikolukuohjelma Divvun julkaistaan

2010  Inarin metsäkiistan sopiminen

2010  Ensimmäinen Kieliteko-palkinto Metsähallitukselle

2010  Inarinsaamen perusopinnot Oulun yliopistossa

2011  Laki porotalouden ja luontaiselinkeinojen rakennetuista (POLURA)

2012  Sajos eli Saamelaiskulttuurikeskus valmistui Inariin

2012  Saamelaisarkisto Sámi arkiiva aloittaa toimintansa Inarissa

2012  Suomen evankelisluterilainen kirkon piispa pyysi saamelaisilta anteeksi

2012  Lapin Kansan saamenkielinen osio Ságat käynnistyy

2012 -2013 Märät säpikkäät -sarjaa esitetään TV2 -kanavalla

2013  Ensimmäiset Ylen saamenkieliset tv-uutiset Yle Ođđasat

2014  Andte Gaup-Juuso voittaa Big Brother -ohjelmassa

2015  Suõʹnnjel -kolttakylän Gramota arkisto hyväksytään UNESCO:n Unescon Maailman muisti -luetteloon

2015  Koltansaamen perusopinnot Oulun yliopistossa

2015  Inarinsaamen pääaineopinnot Oulun yliopistossa

2015  Solju kilpaili Uuden Musiikin Kilpailussa (UMK) paikasta Suomen euroviisuedustajana

2016  Katja Gauriloffin dokumenttielokuva Kuun metsän Kaisa esitetään

2017  Saamenkielinen Muumien taikatalvi (Mumeniid diidadálvi) -elokuva esitetään pohjoissaameksi

2018  Inarinsaamelaisasiain neuvottelukunta perustetaan

2019  YK:n alkuperäiskansojen kielten teemavuosi

2019  Koltansaamen pääaineopinnot Oulun yliopistossa

2019  Pohjoissaamenkielinen Raamattu nykyisellä kirjoitustavalla

2019  Disneyn Frozen 2 (Jikŋon 2) esitetään pohjoissaameksi

ASUNTOLA-AIKA

SUOMEN ITSENÄISYYDEN AIKA 

SUOMEN ITSENÄISYYDEN AIKA 

bottom of page