Ovttasbargu badjel rájiid nannet sámegiela ja oktiigullevašvuođa
Ohcejotnjálmmi skuvla, Deanu Suoma bealde, ja Sirpmá skuvla, Deanu Norgga bealde, leat jo guhkit áigge bargan ovttas. Ohcejoga ja Deanu gielddain lea maiddái ovttasbargu beaiveruovttuin. Mánát ohppet dovdat nuppiideaset jo beaiveruovttus, ná mánáin lea álki leat ovttas. Sin mielas lea somá, go ovttasbargu joatkašuvvá skuvllas. Dát ovttasbargu leamašan hui earenoamáš Sámis ja maiddái Norgga ja Suoma gaskkas. Skuvllat háliditge viiddidit ovttasbarggu, mii lea seailluhan sámi giela ja kultuvrra ja viiddidan mánáid geahččanguovllu. Oktasašbarggu ovddideami oktan ulbmilin lea geahččalit oččodit oktasaš oahppoplána skuvllaide vai skuvllat sáhtášedje bargat eanet ja buorebut ovttas.
Ohcejoga ja Deanu gielddaid skuvllaid ovttasbarggus lea guhkes historjá. Oktasaš čuoigangilvvut leat ordnejuvvon jo 1960-logu rájes ja oahppit leat fitnan galledeamen kránnjáriikka skuvllain. Ohcejoga ja Sirpmá skuvllat bargagohte ovttas eanet 1990‐logu álggus ja skuvlaovttasbargu ovdánii ja viiddui 2000‐logu álggus. Dál lea mannamin nubbi oassi OVTTAS!-prošeavttas.
Ohcetjotnjálmmi skuvlla oahpaheaddji Nilla Tapiola muitala, ahte prošeavtta vuosttas oassi lei eanetge oahpásmuvvan ja skuvllain ledje dušše oanehisáigge plánat. Dál dat nubbi oassi lea viiddidan ovttasbarggu ja mánáin lea guktii vahkus oktasaš skuvlabeaivi. Dat dárkkuha dan, ahte oktii vahkus Ohcejotnjálmmi vuolleskuvlla oahppit mannet Sirbmái čuovvut diimmuid ja maŋit beaivve Sirpmá mánát bohtet Ohcejohkii.
Norgga ja Suoma riikkain leat erohusat ja dat erohusat gávdnojit maiddái skuvllain. Mánáin ledje álggos ovdagáttut, muhto dat leat jo jávkan. Prošeakta leage hui earenoamáš, go dat geahččala váldit atnui buoremus beliid goappatge riikkas. Buot Norgga ja Suoma bealde ráhkaduvvon sámegielat oahppomateriála lea skuvllaid geavahusas ja skuvllain leat váldojuvvon buoremus resurssat geavahussii. Ohcejogas lea vuojadansále ja alla dási musihkkalatnja. Sirpmá mánát fas besset vuojadit Ohcejoga vuojadanhálles, go Sirpmás dakkár ii gávdno. Sirpmás fas lea earenoamáš buorre skuvla- ja spábbačiekčanšillju. Unna skuvllaid váttisvuohtan lea dávjá dat, ahte fágaoahpaheaddjit váilot. Skuvllaid ovttasbarggus leamašan ávki maid dasa, omd. Ohcejogas gávdno musihkkaoahpaheaddji ja Sirpmás fas dárogiel oahpaheaddji.
Mánáin leat oktasaš diimmut matematihkas, sámegielas, musihkas, lihkadeamis, servvodat- ja luonddufágas. Niilo Rasmus oahpaha Sirpmá ja Ohcejoga mánáide musihka ja lihkadeami. Son muitala, ahte Norgga ja Suoma mánáid gaskkas vuhtto kulturearru, muhto dat ii hehtte ollenge oahpahusa. Oahppofágain oahppiin vuhttojit muhtun earut. Musihkashan eai leat ráját ja sámi musihkarat čuvvot oarjemáilmmi, muhto čuojanasaid geavaheamis gávdnojit earut. Sirpmá mánát eai leat nu hárjánan geavahit čuojanasaid omd. gitára. Ohcejogas sii fidnejit eanet dovddu čuojanasaide. Lihkadeamis fas mánáin eai leat leamaš earut, buohkat oassálastet seamma láhkai.
Prošeavtta ulbmilin lea ovddidit sámi giela, kultuvrra ja iešvuođa, láhčit vejolašvuođa oahppat goappáge riikka birra ja daid gielaid, oahpahit oahppiid doallat árvvus lagašbirrasa goappatge bealde Deanu, vuođđudit ođđa sosiála oktavuođaid ja vuođđudit oktavuođa eará eamiálbmogiiguin. Ohcejotnjálmmi ja Sirpmá skuvllaid ovttasbargu lea duođai buorre ovdamearkan eará skuvllaide ja beaiveruovttuide!
OVTTAS! -prošeakta ja Ohcejoga sámesearvi Sámi Siida lágidedje geasset 2012 mánáid leairra Deatnogáttis lahka Sirpmá gili. Govain 1) Rájá Jon Máret, Maarit Länsman, gii barggai leairagoahkkan, bánnos buorit luossabihtát, 2) lávus dolastallaba Áslak Ánde Syvänperä ja Ráste Eriksen, 3) oaggumin Jesse Ruokolainen ja Ráste Eriksen ja 4) Birit Vuolab muitaleamen mánáide Deanu leagi báikenamain. Leirii oassálaste sullii 50 máná ovttas vánhemiiguin.
Lassedieđut:
Govas Ohcejoga skuvlalaččat mannamin Sirpmá skuvlii ovttas oahpaheaddji Nilla Tapiolain.
