Kolttasaamelaiset

Kolttasaamelaiset on kansa kolmessa maassa: Norjassa, Suomessa ja Venäjällä. Heidän kohtalonaan on ollut asua alueella, josta suurvallat ovat kiistelleet vuosisatoja. Valtakuntien rajojen muutokset ovat suuresti vaikuttaneet kolttasaamelaisten elämään.

 

Suomessa on noin 700 kolttasaamelaista, jotka asuvat niin saamelaisten kotiseutualueella kuin sen ulkopuolellakin. Suuri osa kolttasaamelaisia elää erityisellä koltta-alueella (Kolttalaki 4.2.1995/253, 2 §), jolla sijaitsevat Sevettijärven, Nellimin Keväjärven kylät. Sevettijärvi on koltta-alueen sydän, jossa koltansaamen kieli ja kulttuuri ovat luonnollinen osa jokapäiväistä elämää. Suurin osa koltta-alueella asuvista kolttasaamelaisista asuu juuri Sevettijärvellä.

  

 

Kieli

 

Koltansaamen kieli kuuluu itäiseen saamenkielten ryhmään.

 

Kolttasaamelaisista noin puolet puhuu äidinkielenään koltansaamea. Lukumääränä se on noin 300 ihmistä. Tarkasteltaessa äidinkielisten ikäjakaumaa voidaan nähdä, että ennen vuotta 1970 syntyneet kolttasaamelaiset ovat oppineet äidinkielenään koltansaamen. Tämän jälkeen suurin osa kolttasaamelaisista on äidinkieleltään suomenkielisiä. Positiivisena kehityksenä havaitaan, että jälleen vuodesta 1990 eteenpäin on kasvanut muutamia kaksikielisiä lapsia (koltansaame-suomi). Katkos kielen siirtymisessä sukupolvelta toiselle on aiheuttanut sen, ettei kieli ole kehittynyt suomalaisen yhteiskunnan suuren muutoksen mukana luonnolliseksi, terveeksi ja eläväksi kieleksi ("natural, healthy and living language") osana vahvaa kolttasaamelaista yhteisöä.

 

Kolttasaamelaiset käyttävät koltansaamea eniten Sevettijärven alueella. Siellä kieli on jokapäiväisessä käytössä koti-, koulu- ja työkielenä, enemmän kuitenkin vanhempien ihmisten keskuudessa. Muualta kieli on lähes kadonnut.

 

Muutamissa paikoissa, kuten Ivalon koltansaamen kielipesässä, ortodoksisessa kirkossa ja vanhusten palvelukodissa kieltä voi kuitenkin käyttää. Saamenradio, Yle Sápmi on myös tärkeä areena käyttää ja kuulla kieltä. Saamenradio on ollutkin korvaamaton erityisesti koltansaamen kielen edistämis- ja säilyttämistyössä tarjoten koltankielistä ohjelmaa viikottain jo vuosikymmenten ajan.

Koltansaamen kielen kirjakieli on edistynyt, kun Saamen kielten keskuksen, Sámi Giellagáldu, aloitti toimintansa 2013. Koltansaamen kielijaosto muun muassa hyväksyy uutta terminologiaa, normittaa kirjoitettua kieltä, tekee kielenhuoltoa ja tarjoaa kielineuvontapalvelua.

Koulutus

 

Koltansaamen kirjakieltä ja kirjoitustapaa alettiin kehittää vasta 1970-luvulla. Koltansaamen kieltä opetetaan nykyisin kielipesässä ja peruskoulussa sekä etäopetuksena lukiossa. Saamelaisalueen koulutuskeskus, joka on toisen asteen oppilaitos, on järjestänyt lyhyt- ja etäopetuskursseja koltansaamessa vuodesta 2012.

Kurssien ansiosta äidinkielisten luku- ja kirjoitustaito ovat parantuneet. Kirjoitustaidon he ovat oppineet kirjoituskursseilla. Vuonna 1991 alkaneesta koltansaamen opetuksesta johtuen suurin osa Sevettijärven koulun oppilaista osaa lukea ja kirjoittaa. On kuitenkin huomiota herättävää, että oppilaista suurimman osan äidinkieli on suomen kieli, ja he ovat opiskelleet koltansaamea vieraana kielenä ja näin kielen osaaminen on vähäistä. Tilanne on siis se, että harvat äidinkieliset osaa kirjoittaa ja ne, jotka osaavat, osaavat kieltä vain vähän. Koltansaamenkielisille kielityöntekijöille olisi työtä tarjolla runsaasti esimerkiksi oppimateriaalin valmistamisessa.

Elinkeinot

 

Kolttasaamelaisten perinteisiä elinkeinoja ovat olleet poronhoito, kalastus, metsästys, käsityö ja keräily. Poronhoito on edelleen tärkeä elinkeino, etenkin Sevettijärven alueella. Kolttapaliskuntia ovat Näätämön ja Vätsärin paliskunnat. Kalastusta, metsästystä, marjastusta ja sienien keräilyä harjoitetaan enää lähinnä kotitarpeeksi.

 

Palveluala, matkailu ja siihen liittyvät ohjelmapalvelut ovat kehittyviä elinkeinoja. Koltan kieleen ja kulttuuriin liittyvät toiminnot työllistävät yhä useampia henkilöitä.

 

 

Käsityö

 

Kolttasaamelaisten puvut eroavat muista saamenpuvuista muun muassa siten, että niissä on runsaasti helmikirjontaa. Ominaisia käsitöitä ovat helmikirjonnan lisäksi juuri- ja tuohityöt sekä värttinällä kehrätyt, lampaanvillasta valmistetut raanut, vanttuut ja sukat. Kalannahkojen käyttö on viime vuosikymmenenä palannut käsityömestareidemme taitoihin. Miesten perinteisiä käsitöitä ovat sanireet, ahkiot, veneet ja erilaiset tarvekalut.

 

 

Uskonto

 

Kolttasaamelaiset ovat nykyään pääosin ortodoksisen kirkon jäseniä. Trifon Petsamolaisen käskystä kolttasaamelaiset kastettiin ortodoksiseen uskoon jo 1500-luvun puolenvälin tienoilla. Tänä päivänäkin ortodoksinen uskonto elää voimakkaana kolttien kulttuurissa. Ortodoksiset kirkot sijaitsevat Sevettijärvellä, Ivalossa ja Nellimissä sekä kappeli Keväjärvellä. Ortodoksisuus erottaa kolttasaamelaiset Suomen muista saamelaisista, jotka kuuluvat pääosin luterilaiseen kirkkoon.

 

 

Kolttasaamelainen musiikkiperinne

 

Kolttasaamelaiseen musiikkiperinteeseen kuuluvat leuddit – laulaen kerrotut runoelmat. Leuddit kertovat ihmisistä ja tapahtumista heidän elämässään sekä ympäröivästä luonnosta. Leuddit samoin kuin kolttatarinat säilyttävät suullisena perinteenä kolttien historiaa. Musiikkiperinteeseen kuuluvat myös kehtolaulut, laululeikit, katrillit ja itkuvirret.

 

Tanssi

 

Kansantanssiperinne ja katrillin tanssiminen ovat myös tulleet Ranskan hovitansseista idän kautta osaksi kolttasaamelaista kulttuuria. Matka Aurinkokuninkaan hovista kolttien maille on ollut pitkä, ja sen varrella katrilli onkin muotoutunut lähes alkulähteestään tuntemattomaksi. Katrillin tanssimista opetetaan ainakin Sevettijärven koulussa ja se auttoi siirtämään katrillitaidon myös nuoremmalle polvelle.

 

Hallinto

 

Kolttasaamelaiset ovat viimeinen saamen heimoista, joiden ikimuistoinen ja omaperäinen hallinto on yhä käytössä, vaikkakin rajusti toimivaltaansa menettäneenä.

 

Kolttien ikiaikainen itsehallintojärjestelmä, kolttien kyläkokous, on ylin päättävin elin päätettäessä kolttasaamelaisia koskevista asioista. Kyläkokouksia pidetään molemmissa kolttakylissä Nellim-Keväjärvellä ja Sevettijärvellä.

 

Kolttien kyläkokousta johtaa ja edustaa vaaleilla valittava kolttien luottamusmies. Kyläkokouksella on toimisto Sevettijärvellä, missä luottamusmiehen apuna työskentelee kolttien kyläkokouksen sihteeri.

 

Kummallakin kylällä on oma kolttaneuvostonsa, jotka kyläkokoukset valitsevat keskuudestaan samanpituiselle kaudelle kuin luottamusmies. Kolttaneuvostojen tehtävänä on auttaa kolttien luottamusmiestä asioiden hoidossa antamalla näkemyksiään yhteisistä asioista. Suuret, periaatteelliset linjanvedot kuitenkin käsitellään kyläkokouksissa. Yleensä luottamusmies on toisesta kylästä ja varaluottamusmies toisesta. Kolttaneuvostot valitsevat varaluottamusmiehet.

 

Kuvat: Ulla Isotalo ja Unna-Maari Pulska

 

 

Linkkejä:

Anna Lumikivelle koltansaameksi laulaminen on enemmän kuin itseilmaisua, Yle 26.1.2019

Kuusi kuvaa kolttamuusikko Anna Lumikiven elämästä, Yle Areena 26.1.2019

Kolttasaamelaisten oma museo Ä’vv sijaitsee Norjassa, koska perinteisten sukualueiden läpi vedettiin raja-aita, Yle Egenland 27.1.2019

 

Kolttakulttuurisäätiö

Kolttasaamelainen kieli- ja kulttuuriyhdistys Saa'mi Nue'tt ry

Kolttasaamelaiset -sivut, Saa'mi Nue'tt ry

Kolttasaamelaiset - Saamelaismuseo Siidan tuottama tietopaketti

Kolttasaamelainen museo Ä´vv Saa´mi mu´zei

Erään kolttanaisen käsityöpäiväkirja -vlogin Facebook

Kolttasaamelainen puku

Kuun metsän Kaisa – Kaisa’s Enchanted Forest traileri

Koltta-arkiston tarina - The Skolt Sámi Archive

Muistipankki - Skolt Saami Language Memory

Sano SE koltansaameksi

Koltansaamen perusopinnot, Giellagas-institutt Oulun yliopisto

Koltansaamen kielen peruskurssi, Saamelaisalueen koulutuskeskus

Yle Sápmin koltansaamenkieliset uutiset Sää´mjânnam

Koltansaamenkielinen radio-ohjelma Nuõrttsäämas

Koltansaamenkielinen Elävä arkisto, Jie´lli arkiiv 

Saamelaiskäräjien kotisivu koltansaameksi

Koltansaamen kielen ja koltansaamenkielisiä oppimateriaaleja

Saamen kielen keskus Sámi Giellagáldu > Nuõrttsääʹmǩiõll 

Luontoon.fi koltansaameksi

Kolttien asuttamisen 60-vuotisjuhlat Sevettijärvellä 2009.

Sara Wesslin koltansaamen kielen ja kulttuurin konferenssissa kesällä 2012.

Kolttien luottamusmies Veikko Feodoroff pitämässä puhetta Kolttien asuttamisen 60-vuotisjuhlissa 2009. 

Toimitus: vastaava toimittaja Ulla Aikio-Puoskari, toimittaja Outi Paadar

Pedagoginen sisältö: Petra Kuuva

Graafinen suunnittelu ja toteutus: Eeva Mäkinen

  • Facebook Social Icon
  • Twitter Social Icon

TÄMÄN SIVUSTON MATERIAALIA ON LUPA KÄYTTÄÄ KOULUOPETUKSESSA

© COPYRIGHT SAAMELAISKÄRÄJÄT

©2018 by KANSALLISPÄIVÄ. Proudly created with Wix.com