Rajattomat saamelaisnuoret
Saamelaiset ovat neljän valtion alueella asuva kansa. Niinpä myös saamelaisnuoret elävät eri puolilla valtioiden rajoja. Nykypäivän rajoista huolimatta saamelaiset ovat tunnetusti kuitenkin “rajaton kansa”, tiivis ja yhtenäinen. Rajattomuus näkyy myös saamelaisnuorissa, jotka pitävät rajat ylittävää yhteistyötä tärkeänä. Saamelaisnuoret ovat aktiivisia ja tietoisia siitä, että nuorten omalla panoksella on suuri vaikutus omalta osaltaan kulttuurin säilymiseen ja sen elävänä pitämiseen.
Saamelaisnuorten rajat ylittävän yhteistyön tarkoituksena on lisätä ja vahvistaa yhteenkuuluvuuden tunnetta kaikkien saamelaisten välillä ja tätä kautta olla mukana luomassa monin tavoin vahvaa kansaa.
Saamelaisten yhdistäminen lähtee liikkeelle jo nuorista. Saamelaisnuorten välinen yhteistyö on yksi näyte siitä, kuinka aktiivisia saamelaisnuoret ovat oman kulttuurinsa vaalimisessa. Nykypäivänä yhteistyötä on helpompi tehdä, sillä yhteyden saaminen ja asioista tiedottaminen on suhteellisen helppoa sosiaalisen median kautta. Tästä huolimatta yhteistyö ei ole itsestäänselvyys vaan se vaatii erilaisia resursseja, kuten rahaa ja tahtoa toimia, sekä tietynlaista joustavuutta valtioiden taholta. Erilaiset konferenssit ja seminaarit ovat konkreettisia esimerkkeinä rajat ylittävästä yhteistyöstä. Ne kokoavat yhteen runsain määrin saamelaisnuoria ympäri Saamenmaan. Konferenssien aiheet vaihtelevat saamelaispolitiikasta saamelaiskulttuurin vaalimiseen.
Konferenssien ja seminaarien kautta on saavutettu edistysaskelia ja niiden avulla on saatu aikaan konkreettisia tuloksia. Esimerkiksi syksyllä 2011 suomen saamelaiskäräjien alainen nuorisoneuvosto järjesti Saariselällä yhteispohjoismaisen saamelaisnuorten konferenssin, joka kokosi yhteen noin 100 saamelaisnuorta. Konferenssissa käsiteltiin ajankohtaisia saamelaisasioita muun muassa paneelien ja työpajojen kautta. Kyseisessä konferenssissa sai alkunsa saamelaisnuorten yhteinen nuorisolautakunta, jossa on edustajia jokaisesta neljästä maasta.
Toinen hyvä esimerkki rajat ylittävästä yhteistyöstä on keväällä 2012 järjestetty Ruotsin saamelaisnuorten yhdistyksen vuosikokous Björklidenissä. Vuosikokouksen yhteydessä järjestettiin konferenssi, joka keräsi yhteen noin 150 saamelaisnuorta ympäri Saamenmaan. Konferenssin teemana oli Rájehis, rajaton. Konferenssin teemana oli vahvistaa rajojen yli saamelaisnuorten yhteenkuuluvuuden tunnetta ja saada saamelaisnuorille yhteinen ääni. Tapahtumassa kirjoitettin Rákkasorda-julistus, jonka tavoitteena oli tuoda esiin kaikkien neljän maan saamelaisnuorten tavoitteita.
Tärkeä asia yhteistyössä on tapahtumien ja tapaamisten monipuolisuus, ja se että mukaan tavoitetaan mahdollisimman moni. Poliittisen toiminnan lisäksi täytyy olla myös muutakin toimintaa eri asioista kiinnostuneille. Yhtenä esimerkkinä tästä ovat vuosittain järjestettävät salibandyn saamenmestaruuskisat, jotka kokoavat yhteen neljän eri maan saamelaisnuoria. Kisoista on jo tullut jokavuotinen perinne, joka pyritään säilyttämään. Kisoja on tarkoitus pitää vuorotellen jokaisessa neljässä valtiossa. Erilaisissa tapahtumissa tutustuu ihmisiin eri tavalla.
Yhteistyön kautta luodaan myös nykyaikana erityisen tärkeitä sosiaalisia verkostoja, saadaan uusia ideoita, tutustutaan ja saadaan ystäviä. Toiminta on myös saamelaisnuorten identiteetin kannalta tärkeää. Yhteistyö vaikuttaa myös saamenkielen ylläpitoon ja elvyttämiseen, sillä tavatessa muiden maiden nuoria on pakko puhua muuta kieltä kuin oman kotimaan valtaväestön kieltä. Pohjoissaame on saamenkielistä laajimmalla alueella puhuttu, ja se on käyttökielenä useasti. Pohjoissaamea on monesti sanottu saamelaisten englanniksi. Tavatessa puhekieli ei kuitenkaan ole automaattisesti saamen kieli, sillä jotkut saamen kielet ovat niin kaukana toisistaan, että kommunikointi on hankalaa. Lisäksi on saamelaisia, jotka ovat menettäneet oman kielensä. Kommunikointikielenä toimiikin yllättävän usein englanti.
Yhteistyölle vakiintunut asema
Yhteistyötä pyritään jatkuvasti parantamaan ja kehittämään, ja siitä pyritään luomaan vakiintunut ja itsestäänselvä asia saamelaisnuorille. Mukaan pyritään saamaan lisää uusia kasvoja ja toimintaa pyritään kasvattamaan laajemmaksi. Tapahtumia pyritään järjestämään monipuolisemmin ja useammin, sillä tällä hetkellä yhteisiä tapahtumia on yhteistyön aktiivisuudesta riippuen vain muutamia kertoja vuodessa. Lisäksi erityisesti yhteistyötä Venäjän kanssa pyritään lisäämään, sillä se on vähäisempää kuin Suomen, Ruotsin ja Norjan saamelaisten välinen yhteistyö.
Kuvat: Sergey Gavrilov.
